Aluksi pieni varoituksen sana, jos tänne joku eksyy lueskelemaan. Tämä ei tule olemaan mikään elämän ihanuutta pursuava naminamiblogi, vaan täällä valitetaan ja synkistellään ja kerrotaan välillä ihan pimeitä juttuja.
Olen kolmekymppinen yksinäinen, köyhä ja työtön nainen. Olen ahdistunut ja masentunut, koska valoa ei näy tunnelin päässä. En kerro oikeista tunteistani ja ajatuksistani kellekään. Olen vuosikausia hymyillen teeskennellyt ystäville ja sukulaisille, että kaikki hyvin. Ja kun on vuosikausia teeskennellyt, on liian suuri kynnys yhtäkkiä vuodattaa murheitansa kellekään. Siispä oksennan murheet tänne. Kiitos ja anteeksi vaan.
***
Saattaa tänne välillä tulla joitain ruokaohjeitakin, köyhän keitoksia tms. Ja saattaa tänne vahingossa välillä tulla kirjoitettua jotain elämänmyönteistäkin. Sehän jääpi nähtäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti