keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Loiseläjän mietteitä

Työttömyys on ollut pinnalla viime päivinä. Työ- ja elinkeinominsteriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa 369 000. Hurja luku, mutta todellinen luku lienee lähes puolta suurempi. Esimerkiksi minä en käsittääkseni tällä hetkellä rumenna tuota lukemaa, sillä osallistun työvoimakoulutukseen. Omasta mielestäni olen kyllä ihan reilusti työtön, työtön ja työtön. 

Työvoimakoulutus päättyy kuun lopussa. Mitä jäi käteen? Ei ainakaan työpaikkaa. En onnistunut itse hankkimaan harjoittelupaikkaa, ketään ei yksinkertaisesti kiinnostanut. Sellaisetkin tahot, jotka edellisinä vuosina olivat ottaneet useamman kaltaiseni harjoittelijan, eivät tänä vuonna ottaneet ketään. Eivät vastanneet edes hakemuksiin. Lopulta koulutuksen vetäjä kauppasi minua tuttaviensa yrityksille kuin orjaa. Viimein sitten yksi suostui ottamaan minut ''vaivoiksensa'', koska ilmaiseksi sai. Päivärahojakaan eivät maksaneet, vaikka työ oli toisella paikkakunnalla. En ollut kuulemma oikeutettu, koska kyse ei ollut oikeasta työsuhteessa. Kävin ''harjoittelemassa'' kuukauden verran eli jakamassa asiantuntijuuttani ilmaiseksi. Työparini sai yli kolmetuhatta euroa palkkaa, minä työmarkkinatuen. Työpanokseeni oltiin tyytyväisiä, halutessani saisin tulla elokuussa uudestaan töihin, palkatta harjoittelemaan tietenkin. Kaikkea sitä kuulee... 

Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun sitten kai. Mutta minnehän sitä lähtisi kalastelemaan? Palkkatyötä en saa, palkkatukityöhön ei tällä seudulla ole enää tälle vuodelle rahaa, työvoimakoulutuskortti on katsottu jo, yrittäjyyteen tarvittaisiin rahaa, kannattava liikeidea ja halu työskennellä 24/7...  En todellakaan tiedä muuta kuin sen, että mihinkään palkattomaan työharjoitteluun tai -kokeiluun en suostu. Työstä pitää maksaa palkkaa ja palkalla pitää tulla toimeen. Piste. Jos joku kehtaa vaatia minulta työpanosta naurettavan pienen työmarkkinatuen eteen, nostan kädet pystyyn, jätän opintolainat sun muut maksamatta ja maksan alennetulla toimeentulotuella ja asumistuella pelkästään asumisen ja ruuan. Luottotiedot menevät, mutta onko sillä siinä vaiheessa enää mitään merkitystä? Mieluummin luottotiedot kuin järki, sillä hulluksi tulen, jos palkattomaan työhön joudun. 

Tällaiset ovat mietteet tällä kertaa. Aika syvissä vesissä möyritään. Tuntuu epätodelliselta katsoa sivusta, kun muut työssäkäyvät vain jatkavat elämäänsä ja sulkevat silmänsä työttömän ahdingolta. Kertoilevat kesälomareissuistaan, työpaikan illanistujaisista, taloremontista, näennäisistä rahavaikeuksista ja samaan syssyyn monta tuhatta maksaneesta uudesta sohvaryhmästä. Luoja yksin tietää, mitä selän takana puhuvat. Säälivätkö? Ovatko sitä mieltä, etten yritä tarpeeksi? Eivät ainakaan tarjoa apuaan, osa on jättänyt yhteydenotot vähemmälle. Vaikka työttömyys ja siitä johtuva köyhyys eivät tartu kosketuksen kautta. Työt voivat kuitenkin loppua tuttaviltakin. Se voi katsos tapahtua ihan kelle vaan.  



4 kommenttia:

  1. Eipä tälläkään paikkakunnalla ole työllisyyteen mitään määrärahoja: rahat loppuivat TE-toimistolta jo heinäkuun alussa, eli mahdollisuuksia saada palkkatuki-, oppisopimus- tai starttirahaa ei ole. Joten turhauttavaa työnhakua vain jatkettava. Tai alanvaihto ja uuteen ammattiin koulutus. Ulkomaat ei ehkä mun juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä paikkakunnalla rahat loppuivat jo huhtikuun lopussa. Järkyttävää. Juuri nyt kun niitä kipeimmin tarvittaisiin. Sipilä hokee, että ihmisten pitäisi ruveta yrittäjiksi. Millä alkavat, jos ei edes strattirahaa saa? Vaikka harva yritys pannaan pystyyn pelkän starttirahan turvin. Kaikki omat ajatukset ainakin vaatisivat reilun alkupääoman. Mitään lainaa en suostuisi ottamaan ja tuskin saisinkaan.

      Poista
  2. Tuo nyt on vähän liioittelua, että yrittäjänä pitäisi kyetä työskentelemään 24x7.

    Jonkinlainen liikeidea tietysti tarvitaan, mutta ei senkään tarvitse olla aina mitään rakettitiedettä. Riittää, että hoksaa kysyntää jollekin asialle ja toimeenpanee tuotteen tai palvelun kyseisen asian tarjoamiseksi järkevästi.

    Aika vähällä järjellä sitä pyöritetään aika isojakin yrityksiä.

    Bloggari Osattomalla lienee kuitenkin keskivertoa paremmat aivot (oletan rohkeasti) jos kerran jonkinlaiset luonnontieteelliset (?) maisteriopinnot ovat onnistuneet?

    Kyllä noilla eväillä varmasti yritystäkin pyörittää, jos vain jonkinlaiset puitteet ovat kunnossa. Jos ei omia pääomia ole, niin sitten on kerjättävä muilta. Kyllä maailmassa rahaa on.

    Liikeideansa joutuu perustelemaan huolella, jos ei itsellä ole alkupääomaa vaan sen joutuu hakemaan muilta. Toisaalta, voi olla aika hyväkin, että joutuu ristituleen jo tuossa vaiheessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki hieman liioittelin, minulla on sellainen tyyli. Osa yrittäjistä paiskii töitä aamusta iltaan, mutta eivät kaikki.

      Minulla ei ole mitään kannattavaa liikeideaa, joten se siitä yrittäjyydestä. Minulla ei ole laittaa pennin pyörylää eikä jenin jeniä yrityksen perustamiseen. Suoraan sanottuna: en halua yrittäjäksi. Luonnontieteellistä asiantuntijuutta myydään myös yritysten kautta. Voin kertoa, että alalla kilpaillaan verissäpäin asiakkaista, voiton vievät usein suuret yritykset.

      Minusta olisi todella tärkeää, että uusi yrittäjä joutuisi testaamaan ideansa kannattavuutta. Yrityksiä pistetään pystyyn miettimättä sen kummemmin, että jääkö viivan alle mitään. Yrittäminen yrittämisen ilosta loppuu lyhyeen.

      Poista