Se on kuulkaas ihan turhaa hommaa ja ajantuhlausta. Ainoat henkilöt, jotka noista koulutuksista hyötyvät, ovat koulutuksia vetävät konsultit, joiden taskuihin TE-palveluiden vähäiset työllisyysrahat valuvat.
Tätipä näyttää, kuinka esimerkiksi sähköinen työnhakulomake tulee täyttää niin että erotut työttömänäkin joukosta:
 |
| Oikeat vaihtoehdot ovat siis joko 'olen opiskelija' tai 'olen työssä'. |
Etkö oikeasti ole opiskelija? Höpsistä töppöseen, kaikkihan me olemme ikuisia opiskelijoita! Kyllä ihmisen pitää kehittyä ja pysyä ajan hermolla. Voit oikeasti ryhtyä opiskelemaan jotain vaikka avoimessa yliopistossa tai kuvitella opiskelevasi jotain ja siirtää nämä kuvitelmat työhakemukseesi. Työnantajalla tuskin on mahdollisuutta tai kiinnostusta tarkistaa opintojesi todenperäisyyttä. En siis yllytä valehtelemaan CV:seen uusia tutkintoja, ei kannata väittää osaavansa jotain mitä ei oikeasti osaa. Se että opiskelet vaikka kasvatustieteitä Helsingin avoimessa yliopistossa, kuulostaa kuitenkin paljon paremmalta kuin se että olet työtön työnhakija. Olet aktiivinen opiskelija, et passiivinen sohvalla makaaja.
Itse olen TE-toimiston kirjoissa työtön työnhakija, ja opiskelen sivutoimisesti sosiaalityötä avoimessa yliopistossa. Rehellisesti minun pitäisi kai rastittaa tuohon lomakkeelle, etten ole ansiotyössä. Rastitan kuitenkin pokkana olen opiskelija -vaihtoehdon. Vaikka vanhempani ovat lähettäneet minut maailmalle saatesanoin rehellisyys maan perii, valheella on lyhyet jäljet. Kaunis ajatus, mutta vanhempien opit eivät auta siihen vaivaan, ettei hakemuksiani oteta tosissaan niin kauan kuin niissä lukee, että olen ollut pari vuotta työttömänä. Työttömyys on pakko valehdella tai kaunistella hakemuksista piiloon tai saan olla työtön lopun ikääni.
Sain viime viikolla kutsun työhaastatteluun yli vuoden tauon jälkeen. En saa koskaan tietää, olisiko haastattelukutsua tippunut, jos olisin hakulomakkeseen rastinut työtön - vaihtoehdon. Epäilen suuresti. Jos nyt suoraan sanotaan, niin se on aivan se ja sama. Aloitan viikon päästä maanantaina työt, joten en nyt ehdi sellaisia murehtimaan ja märehtimään. Neljä kuukautta palkallista työtä. Kyllä sen eteen kannattaa pitkäaikaistyöttömän melkein mummo myydä.
Voi hittolainen. Onnea paljon työpaikan johdosta.
VastaaPoistaJa millä tyylillä kirjoitettu: lopussa odotti ylläri. Opettavainen ja miettimään laittava tarina, kieltämättä.
Katriina
Kiitosta vaan. Olen kyllä erittäin huojentunut, että vihdoin jotain onnistuin saamaan. Voi hyvin olla, etteivät työt jatku tuon neljän kuukauden pätkän jälkeen, mutta saan joka tapauksessa uuden, tuoreen rivin CV:seen. Ja rahaa. Rahaa, josta osa täytyy laittaa visusti talteen. Jos työt loppuvat, niin sittenhän niitä päivärahoja täytyy noin kuukausi odotella. Täytyy olla rahat sitä tilannetta varten.
PoistaMiten tänne voi kirjoittaa vastauksen tuohon päätekstiisi, eikä vain näihin kommentteihin? Minulla ei ainakaan näy vastausruutua tai -nappuloita missään muualla kuin näissä kommenteissa.
PoistaNo anyway, haluaisitko vastata kysymykseen, johon tarvitsisi vastata jonkin verran henkilökohtaisia asioita. Lueskelin blogiasi, ja tajusin, että olisit hyvä vastaamaan joihinkin asioihin, joita olen miettinyt (miehenä) naisten tapailuun liittyen. (ei ne kysymykset nyt mitään hirvittävän henkilökohtaisia olisi, vaan yleisellä tasolla noista seikoista)
Heippa Joku vaan. Tuolla kaikkien kommenttien alapuolella on kohta ''Lisää kommentti''. Sieltä pitäisi pystyä vastaamaan ihan päätekstiin. Nappulat saattavat varmaan olla joskus hukassa, niin ihmeellinen on tämä nettimaailma. Vastata saa toki muuhunkin kohtaan, ei sillä niin väliä ole.
PoistaKysyä toki aina saa, vastausta en ihan kaikenlaisiin kysymyksiin lupaa. Mutta kysy toki pois! Ovatko miehet marsista ja naiset venuksesta? Eivät, se on ihan höpönlöpöä. Kaikki me ollaan ihmisiä, jokaisen on mamma muninut.
Siispä onnea!
VastaaPoistaKiitos! Tunnollista ja kilttiä tyttöä minussa hieman harmittaa, että täytyi turvautua pieneen vilunkipeliin, jotta pääsi työhaastatteluun. Työpaikan sain kuitenkin ihan aidon työkokemuksen ja kielitaidon perusteella, ainakin niin luulen ma. Paikkoja oli auki yhteensä kahdekasan, ja jos niitä olisi ollut vain yksi, niin en usko, että olisin tullut valituksi. Tapasin jo uudet työtoverini ja kyllä he olivat niin nuoria ja kauniita että! Hieman ihmettelin, että olivat palkanneet noin nuoria, sillä mielestäni tuossa työssä olisi elämänkokemuksesta hyötyä. Toisaalta, jos olen oikeassa, niin sittenhän minulla on näihin kauniisiin ja rohkeisiin nähden etulyöntiasema.
PoistaEi kannata surra noin pientä vilunkipeliä! Se on kärpäsen kakka verrattuna siihen, kuinka likaista peliä yhteiskunnassa muuten pelataan. Sain itsekin puolen vuoden määräaikaisen pätkän, mutta jostain syystä en vain ole saanut siitä postausta aikaiseksi. Olen toki iloinen, mutta samalla tiedostan sen, että kyseessä on vain pätkä. Sen päätyttyä palaan jälleen työttömäksi. Nyt vain täytyy laittaa säästöön työllisenä jokainen liikenevä killinki. Niille tulee käyttöä, kun määräaikaisuus loppuu. Työniloa ja kirjoittelehan kuulumisia, jos ehdit!
VastaaPoistaNo mutta onnea työpaikan johdosta! Kyllä pienikin pätkä antaa uutta toivoa, että jospa sitä joskus hieman pidempäänkin pääsisi hommia paiskimaan. Ja tietäisi hieman pidemmän aikaa lähes varmasti, että tiettynä kuukauden päivänä tilille kilahtaa rahaa, jonka saadakseen ei tarvitse selitellä viranomaislle tekemisiään, menemisiään ja tulemisiaan.
PoistaTäältäkin rutkasti onnea duunin johdosta, ja kukaties se pätkä voipi hyvinkin jatkua. Mulla kerran 2 viikon pesti venyi 9 kuukauteen! Oli tosiaan kivasti kirjoitettu tuo postauksesi, kiva ylläri tosiaan lopussa :) Itsekin nyt vähän mietin tuon oman CV:n "kaunistelua", hih :)
VastaaPoistaKiitosta vaan. Voi olla ihan mahdollista, että työt jatkuvat. Työnantajalla ainakin rahaa piisaa, siitä se ei jää kiinni. Jos on tarvetta minun työpanokselleni, ja suoriudun työtehtävistä mallikkaasti, niin silloin voi onnistaa. Elämme jännityksessä.
PoistaTäytyy sanoa, että suosittelen totuuden kaunistelua, jos ei muu auta. Itse totesin, ettei ollut muuta mahdollisuutta. Yritin ensin panostaa työhakemuksiin oikein kympillä, kokeilin erilaisia tyylejä ja takuulla erotuin hakijoiden joukosta. Ei auttanut mitkään kommervenkit ja pakko oli todeta, ettei minua kutsuta edes haastatteluun enää, koska olen ollut niin kauan työttömänä. Ei huvittanut enää oikein opiskellakaan, koska mietin ettei minua varmaan sitten joskus palkata edes sosiaalialalle, koska olen ollut vuosikausia työttömänä. Joka paikassa huudettaisiin, että sosiaalityöntekijöistä on pula, mutta minä en vain kelpaisi. Aloin jo heräilemään öisin kylmä hiki otsalla näitä asioita miettiessäni.
Sitten totesin kylmästi, että nyt ei auta muu kuin pyyhkiä pitkäaikaistyöttömyys pois hakemuksista. Ei se haittaa, jos on joskus ollut työttömänä, se on ihan luonnollista, mutta jos CV:ssä on iso aukko tähän päivään asti, ei hyvä heilu. Aina voi sanoa opiskelevansa jotain, mistä ne muka sen tarkistaisivat? Voi sanoa olleensa vaikka henkilökohtaisena avustajana jollekin yksityiselle työnantajalle. Esim. afasiaa sairastavalle henkilölle ei soiteta ja kysellä suosituksia. Voit kertoa olevasi osa-aikatyössä kioskilla hakuhetkellä (silloin sinulla ei tietenkään ole työtodistusta haastattelussa mukana, koska työt loppuvat sopivasti tämän uuden työn alkaessa). Jos haet vaikka ympäristötarkastajan määräaikaista tointa, työnantaja ei soita kipsan pitäjälle, vaan sille antamallesi oikealle suosittelijalle jostain merkityksellisemmästä työpaikasta. Joo, valehteluahan tuo jo on, mutta entäs sitten? Pääset haastatteluun sen takia ettet ole työtön ja saat ehkä töitä niiden oikeiden työkokemusten ja opiskeluiden ansiosta. Pääset edes sinne haastatteluun yrittämään. Kaunistelusta ja valehtelusta ei saa vain jäädä kiinni. Siksi suosittelen käyttämään kaunistelussa sellaisia asioita, joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä uusien työtehtävien kannalta.
Onnittelut myös minulta! Tuo neljä kuukautta kuulostaa tutulta, mutta...se on kuitenkin oikeaa työtä, josta saa palkkaa ja josta kannattaa olla hyvin iloinen.
VastaaPoistaKiitos! Juuri näin, kelpaan jonnekin palkallisiin töihin edes neljäksi kuukaudeksi. Uudet työtoveritkin, ne jotka aloittavat yhtä aikaa, näyttivät hyvin onnellisilta työpaikkansa johdosta. Kaksi oli muuttanut toiselta paikkakunnalta tälle paikkakunnalle tämän työn takia ja yksi ajaa joka päivä 75km edestakaisin työpaikalle. Kertoo paljon tämän alueen työllisyystilanteesta.
PoistaNiin ja onnea sinullekin työpaikan johdosta!
PoistaIhan mahtavaa, että sait töitä. Onnea!!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaOnnea! Vanha sanonta:"tarkoitus pyhittää keinot" voisi toimia tässä tapauksessa. Markkinoimalla itseäsi, olet saavuttanut tavoitteen, johon me muut pyrimme. Joten täytynee ottaa oppia paremmin menestyneiltä...
VastaaPoistaKyllä se niin taitaa olla, ettei pitkäaikaistyöttömällä ole oikein muuta keinoa kuin kaunistella totuutta tai jättää jotain (olennaista?) sanomatta. Olen varma, etten itse olisi pärjännyt haastattelussa, jos olisin korostanut työttömyyttäni. Mainitsin vaan lyhyesti, ettei luonnontieteellisellä alalla ole töitä ja sen takia olen vaihtamassa alaa. Työtön-sanaa en tainnut lausua kertaakaan. Nyt kun olen tavannut uudet työtoverini, en pode enää niin huonoa omaatuntoa. Minulla taitaa olla eniten soveltuvaa työkokemusta, joten enköhän ole paikkani ansainnut. Samaan aikaan aloittavissa työtovereissa ei ole yhtään pitkään työttömiä olleita, osa on vastavalmistuneita, osa opiskelijoita. Sitten on pari tyyppiä, jotka ovat olleet noin kuukauden ilman töitä. Ja olivat kuulemma juosseet jo useammassa haastattelussa. Kauppatieteilijöille ja tradenomeille onkin tietty enemmän työpaikkoja tarjolla, mutta eivät hekään saa enää kutsuja haastatteluihin työttömyyden pitkittyessä.
PoistaOi! Onnea onnea! Valtavan hieno juttu!! Jäin seurailemaan blogiasi ja onneksi jäinkin, sillä vihdoin koitti se päivä, että sain lukea kun kerroit saaneesi ihan oikeita töitä! Huippu juttu!
VastaaPoistaKiitos, kiitos. Töihin on mukava mennä, mutta oikeastaan ihan hyvä, että pitkittyi tuo työttömyys, niin ymmärsin alkaa alan vaihtoon. Jos olisin onnistunut saamaan jonkun pienen pätkän luonnontieteelliseltä alalta, olisi vaan sama epätoivoinen työnhaun ruljanssi taas edessä. Niin huonot on näkymät sillä alalla. Jospa sitä pääsisi joskus parin vuoden päästä sossutantaksi, vaikka tietysti minun tuurillani sote hävittää kaikki senkin alan työpaikat taivaan tuuliin.
PoistaPidän todella paljon siitä, että sinulla on yhtä positiivinen asenne tulevaisuuden suhteen kuin minullakin ;)
PoistaTyöttömyys on kyllä opettanut sen, ettei varmoja työpaikkoja ole olemassakaan. Minulla on kyllä monesti ollut sitää huonoa tuuriakin. Joskus mietin, että olisikohan asiat menneet eri tavalla, jos olisin silloin useampi vuosi sitten opiskellessa saanut sen työharjoittelupaikan kasvitieteelliseltä puutarhalta. Minut kutsuttiin silloin haastatteluun ja puutarhan amanuenssi lupasi innostuneena paikan minulle. Olin kuulemma ilman muuta paras hakija, sillä minulla oli luontokartoittajan koulutus alla. Bilsan opiskelijat eivät välttämättä montaa kasvia tunnista ja heillä olisi työ mennyt pelkäksi uuden opetteluksi. Noh. Viheltelin koko matkan kotiin, kävin ostamassa juhlapullat ja keittelin kahvia, kun puhelin soi ja amanuenssi soitti ja pahoitteli, että joku yliopiston proffa oli kieltänyt ottamasta minua, koska olin kuulemma väärästä koulutusohjelmasta. Menin sitten varastolle töihin siksikin kesäksi. Ei kai tuommoisia enää kannta miettiä, mutta silloin otti kyllä pattiin.
PoistaNoita tienhaaroja on itsellänikin ollut useita, joita palaan pohtimaan aina toisinaan. Lopputulemani lähes poikkeuksetta on, että jälkiviisaus on sitä helpointa sorttia, joten on aivan turha haihatella menneen perään. Nykyisyyteen voi vaikuttaa, menneeseen ja tulevaan ei. Niinno, nykyisyydessä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat luokkaa makaanko sohvalla vai lähdenkö ulkoilemaan...
VastaaPoistaHeissan. Olen blogiasi seurannut pari vuotta. Vertaistukeni. Oma polkuni muuttui pari vuotta sitten. Pääsin vuokratyöntekijäksi kassatyöntekijöitä välittävään yritykseen. Omat haasteensa tässäkin työssä mutta kun sisään pääsi ja systeemit oppi niin monta hyvää puolta tässäkin työssä. Lisäksi mahdollisuuksia inventointiin ja hyllytykseen jos ei kassatyöstä pidä. Ja monia muita erilaisia pestejä tuota kautta ollut tarjolla.
VastaaPoistaAmk tutkinto ja vaativaa tstotyötä ollut ennen, jotka työnhaussa olleet huonoja puolia kuten olemme huomanneet. Nyt ne eivät haitanneet.
Nyt olen vakinainen osa-aikainen kaupan kassatäti. Vuokratyön kautta tähän tultu. Pitkän työttömyyden jälkeen.
Postaan tämän josko jollekin lukijalle tästä väylästä olisi apua. Itse jos olisin tästä tiennyt olisin tätä lähtenyt yrittämään jo vuosia sitten... Mutta eivät osanneet millääm te tston kurssilla tai tstossa tästä vinkata.
Ja omalta osaltani myöskin hymykuorma onnitteluja pestisi johdosta!!! Niitä ilouutisia joita on kiva lukea.
Terkuin,
50-kymppinen /Epäilevä
Kiitoksia, kiitoksia. Vuokrafirman kautta minäkin menen töihin, se on tätä nykyaikaa. Kesän loppuun asti on varma pesti ja sen jälkeen katsotaan miten käy. Riippuu varmaan osittain siitä kuinka suoriudun, koska työssä on tulostavoitteet. Sekin on kai sitä nykyaikaa, tulos tai ulos. Työ ei liity entisiin opintoihini millään tavalla, mutta uusiin sosiaalityön opintoihin on pieni yhteys. Palkka on pienehkö, mutta kyllä se kirkkaasti työmarkkinatuen voittaa.
PoistaIlman muuta, vuokrafirmojen kautta kannattaa yrittää työllistyä. Ja suosittelen myös sinun laillasi rohkeasti miettimään jotain muuta työtä, jos ei omalla alalla yksinkertaisesti ole töitä tai jos ei vaan onnistu saamaan juuri omaa koulutusta vastaavia töitä.
Paljon onnea työpaikkasi johdosta! Pitää ottaa oppia, liika rehellisyys ja kiltteys ei näköjään nykymaailmassa kannata. Minäkin sain kesäksi hommia, mutta heinäkuun jälkeen työttömän ura taas jatkuu. Siihen mennessä pitää viilata hakupapereita siihen malliin, etteivät työttömyysjaksot pistä silmään..
VastaaPoistaKiitos! Kyllä, suosittelen työttömyyden häivyttämistä hakemuksista. Vaikka luulisi olevan ihan luonnollista näin massatyöttömyyden aikaan, että työttömäksi voi joutua täysin työkykyisenä ja täysipäisenäkin, mutta työnantaja ajattelee kuitenkin toisin. Katselin alkuviikosta A-studiota ja siellä jollekin rekrytoinnin ammattilaiselle esitettiin kysymys, että miksi työllistyminen hankaloituu vuoden työttömyyden jälkeen? ''Jaa-a, en tiedä, mutta kyllähän sitä kotona ollessa laitostuu ja ei enää osaa hakeutua töihin.'' Niin justiin. Laitostuu! Kotona! Huusin telkkarille, että se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että työnantaja ei halua ottaa pitkäaikaistyötöntä töihin! Ei siihen vaivaan auta mitkään kurssit, koulutukset ja kuntoutukset.
PoistaEiköhän se työllistymisen hankaloituminen vuoden työttömyyden jälkeen johdu rekrytoivien ihmisten omista asenneongelmista.
PoistaMitä noihin työnhakukonsultteihin on uskominen niin jo 3kk työttömyys riittää pudottamaan sinut ö-luokkaan rekrytoijien silmissä.
VastaaPoistap.s. painiskelen tässä itseni kanssa juuri tuon cv:n viilamisen tiimoilla. Löysin avoimesta yliopistosta sopivan johtamisen kurssin, jonka ajattelin "suorittaa" tässä kevätlukukaudella...köh köh. Sivuaa niin mainosti erästä toista johtamisen koulutusta, jonka olen jo käynyt.
Anna palaa! Ihan oikeasti. Kuinkahan moni työssäkäyvä on CV:ssään valehdellut ihan reippaasti? Veikkaan, että aika moni. Yhden avoimen kurssin sepittäminen ei paina missään. Minä en jatkossakaan aio keksiä itselleni uusia taitoja, mutta kaikkea muuta aion surutta satuilla. Keksin itselleni menevämpiä (ja kalliimpia) harrastuksia. Kerron matkustelevani aina kun siihen on mahdollisuus. Nykyisellään ei ole matkusteluun varaa, mutta jos olisi, niin matkustelisin toki. Työttömyys, köyhyys, osattomuus. Kaikki nuo täytyy työhakemuksessa ja cv:ssä peittää. Työhaastattelussa työttömyydestä kannattaa sanoa niin vähän kuin mahdollista. Puhuu mieluummin suu vaahdossa uusista opinnoista ja muista suunnitelmista. Rekrytonijat haluavat, että olet määrätietoinen ja kerrot heille missä olet viiden vuoden päästä. Kerro jotakin positiivista. Vaikka kuinka haluaisit huutaa, että saatana jos ei kukaan ota töihin, niin viiden vuoden päästä olen entistä työttömämpi, vittuuntuneempi ja köyhempi. Työhaastattelussa pitäisi kuulemma olla oma itsensä, mutta kyllä minä suosittelen pientä roolileikkiä.
PoistaTehty! Tuo varmaan pitää paikkansa, tänä päivänä kun pinnalliset arvot on pop niin täytyy keksiä itselle meneviä extreme harrastuksia, itselläni on jo mindfullness ja avantouinti..
VastaaPoistaHeh, minullakin on tuo avantouinti. Muista myös bloggaus! Sehän on menevää ja nykyaikaista.
PoistaNiin tosiaan, bloggaus. Sen olen unohtanut täysin. Taidan olla sen velkaa kaikille viidelle lukijalleni...
VastaaPoista