Harjoittelupaikka? Huhuu, missä olet?
Työvoimakoulutukseen kuuluu 2,5 kuukauden mittainen harjoittelujakso, jonka on määrä alkaa kuukauden kuluttua. Mutta mitä tehdään sitten, kun kukaan ei ole kiinnostunut ottamaan sinua edes palkatta töihin? ''Kiitos hakemuksestasi, saimme 700 kesätyöhakemusta, joista valitsimme sopivat''. ''Valitettavasti emme tällä hetkellä voi ottaa opinnäytetyöntekijöitä.'' Muilla koulutuksessa olevilla on se etu, että he ovat ihan eri alalta ja voivat hakea oman alan paikkoja. Sille alalle vielä ilmaiset työntekijät kelpaavat ja harjoittelupaikat irtoavat suht helposti. Ketään ei näytä hetkauttavan se, etteivät nämä paikat liity millään tavalla koulutuksen sisältöön. Luulin aluksi olevani itse muita onnekkaampi, sillä oma koulutukseni ja työkokemukseni sopii ehkä parhaiten koulutuksen sisältöön ja kouluttajakin uumoili, että voisin olla yksi koulutuksesta työllistyvistä. Kaikkea sitä haihattelee.
Joopati joo. Koulutuksen sisältö on hyvä ja opituista taidoista olisi takuulla hyötyä oman alan työssä. Olisi ja olisi. Hyödylliset taidot eivät kuitenkaan taio esiin yhtään uutta työpaikkaa. Paikkoja on aina vain vähemmän ja vähemmän ja minä olen ollut kauemmin ja kauemmin työtön. Huono yhtälö.
Viikonloppuna tilannetta kelatessa iskivät paniikki ja masennus vuorotellen. Nytkö se vihdoin on nostettava kädet pystyyn ja luovutettava? Opinnot ja unelmat romukoppaan vaan ja sitten miettimään, että mitä sitä tekisi isona? Mitä sitä opiskelisi? Voin kertoa, että on ihan eri asia pohtia tuota kysymystä keski-ikäisenä, opintolainavelkaisena, oman unelmansa juuri romukoppaan katkerana heittäneenä kuin ylioppilaslakki päässä koko maailma ja sen mahdollisuudet avoinna.
Mitä tapahtui Osattoman Norjan suunnitelmille? Koulutuksen aikana on selvinnyt, ettei siellä juuri ole tarvetta akateemiselle osaamiselle. Luonnontieteilijöitä ja ympäristöasiantuntijoita on siellä omasta takaa. Minun mahdollisuuksiani olisivat kai lähinnä kalatehtaassa työskentely tai lattioiden kuuraaminen. Ulkomaille muutto kiinnostaa kuitenkin vielä, mutta sattuneesta syystä se ei ole vielä vähään aikaan mahdollista. Maaliskuu oli tänä vuonna kuukausista julmin, se tuli ja vei mukanaan yhden läheisistä. Jään siis vielä tänne ainakin joksikin aikaan ihmettelemään ja selvittelemään asioita. Eihän sitä tiedä vaikka se työpaikkakin vielä humpsahtaisi syliin, nyt kun siihen ei enää jaksa uskoa.
Peukkuja ja tsemppejä täältä joka tapauksessa! Toivottavasti harjoittelupaikka löytyy.
VastaaPoistaKiitosta vaan. Kouluttaja kehittää jonkin projektin, jota sitten jämäoppillaat, jotka eivät harjoittelupaikkaa onnistu saamaan, rupeavat työstämään. Toivottavasti saan ihan oikean harjoittelupaikan, sillä tuon kouluttajan kehittämän projektin työllisyyttä edistävä vaikutus on varmasti puhdas nolla.
PoistaTyöpaikkojen esiin taikominen - siinäpä semmoinen homma, mikä ei onnistu, vaikka miten paljon ihmiset jakaisivat muka kaiken ratkaisevia vinkkejään ja neuvojaan. Vaikka työttömät miten paljon tahansa kehittäisivät itseään ja opettelisivat uusia taitoja ja puhuisivat vaikka kaikkia maailman kieliä, ei tule sillä yhtäkään uutta työpaikkaa.
VastaaPoistaOlen jo täydellisen kyllästynyt kaikkeen työtä koskevaan vaalimussutukseen. Onneksi vaalit ovat kohta ohi - rauhoittuisi tämä mihinkään johtamaton hulina. Ihmiset keskittyvät täysin vääriin asioihin etsiessään syitä siihen, miksi Suomessa on niin valtavasti työttömiä ja miksi työttömät pysyvät työttöminä. Tämä työttömyyttä koskeva keskustelu muistuttaa huonoa, myötähäpeän tunteita nostattavaa sketsiä. Työttömiä työnnetään muuttamaan omistusasunnoista vuokralle - ja montako työpaikkaa tällä saadaan? Ai, että sitten kun työtön on vapaampi liikkumaan niin työ kohtaa tekijänsä? Eikö kukaan muu puolesta miljoonasta sopisi tehtävään? Työttömiä kehoitetaan opiskelemaan sitä sun tätä, ja vaikkapa niitä kieliä - ja montako työpaikkaa sillä saadaan nimenomaan Suomeen? Ja jos niitä paikkoja sattuisi olemaan vapaana, kuinkahan moni palkkaisi itseoppineen kielen taitajan, kun todistuksellistakin porukkaa on tarjoilla...
Tulipas purkaus. Kiitos ja anteeksi.
Tsemppiä harkkapaikan saamiseen!
Joo täällä saa kyllä ihan vapaasti purkautua :) Itsekin loukkaannun syvästi siitä, miten työttömiä syyllistetään huonosta työllisyystilanteesta. Demarijohtaja Antti Rinne laittaisi pitkäaikaistyöttömät töihin, vaikka pakolla. No kuule siitä vaan! Pakottaakaan ei tarvitse, jos maksavat TES:n mukaista palkkaa ja työtunteja on tarpeeksi. Väliäkö sillä, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus valita mitä tekee työkseen. Kun laiska paska työtön ei itse suostu ottamaan työtä vastaan, on hänet siihen velvoitettava.
PoistaMinä aion kyllä äänestää vaaleissa ja tällä kertaa keskityn valitsemaan ehdokkaan juuri sen perusteella, kuinka hän lähtisi ratkomaan työllisyysongelmia. Keppiä vai porkkanaa? Lisää palkatonta ''kuntoutusta'' ja työharjoittelua vai aitoja palkallisia työpaikkoja? Tukien leikkaamista vai järkeistämistä? Ehdokkaat näyttävät löytyvän Vasemmistoliiton listoilta ja sinne laariin se ääni kolahtaa - jälleen kerran. Ovat myös mielestäni melkein vihreämpi puolue kuin Vihreät, joten senkään suhteen ei tule ristiriitaisuuksia. Työttömälle huonoimpia puolueita ovat ehkä Perussuomalaiset ja Kokoomus. Niissä ei armoa laiskalle vapaamatkustajalle tarjota.
Miten olisi Ruotsi, töitä löytyy ainakin callcentereistä kunhan vaan puhuu sujuvasti suomea ja osaa tietokonetta käyttää. Firmat tarjoavat relocation-paketteja (eli matkakustannukset korvataan, aloitusbonus tms) ja auttavat etsimään asunnon. Lähdin saamaan työkokemusta ja ollut täällä jo kohta pari vuotta, ihan OK. Meillä (palkallinen) koulutus kestää yleensä kuukauden ennen aloitusta. Työ on omalla kohdallani jopa koulutusta vastaavaa, joten not bad :)
VastaaPoistaSverige? Jag tror det skulle passa bra. Ruotsi sopisi kielen puolesta paremmin kuin Norja, sillä osaan ruotsia jonkin verran. Englannillakin varmaan pärjää pitkälle, mutta mielestäni on aika orpoa asua maassa, jonka kieltä ei osaa. Työ callcenterissä kävisi, jos kyse on jonkinlaisesta neuvontatyöstä tai muusta vastaavasta, ei mistään tuputusmyynnistä provikkapalkalla. Muutamia paikkoja tutkailin jossain vaiheessa, taisivat olla Maltalla ja Espanjassa, mutta palkka oli niissä melkoisen surkea. En mitään huippupalkkaa olisikaan vailla, mutta kyllä toimeen pitää tulla.
PoistaEnglanti on ainakin callcentereissä työkielenä ja meillä esimerkiksi on töissä porukkaa kaikista Pohjoismaista. Minulla oli ruotsi lähtiessä koulupohjalla (peruskoulu, lukio, yliopisto, amk) ja koko ajan paranee kun vain käyttää kieltä. Itse teen työkseni teknistä tukea ja palkka on kiinteä kuukausipalkka (brutto n. 18500kr tällä hetkellä, vuosikorotukset tulossa). Joissain paikoissa on puhelinmyyntiäkin, mutta pääosin neuvontaa, aspaa ja teknistä tukea, koska laitevalmistajat ovat keskittäneet Pohjoismaiden tukensa tänne. Palkkataso tuntuu olevan suunnilleen sama kaikissa paikoissa. Espanjaan tai Maltalle en itsekään lähtisi, huonot palkat ja Espanjan isoista kaupungeista on vaikea saada hyvää asuntoa. Entinen työkaveri tosin viihtyi Maltalla varsin hyvin, koska vaikka palkka on pieni niin siellä elinkustannukset ovat myös matalat.
PoistaTässä olis pari tarkastamisen arvoista linkkiä:
http://www.empore.fi/tyopaikat/tyopaikka.php?job=2197
http://www.qwork.se/index.php?option=com_content&view=article&id=10&Itemid=24
Mielenkiintoisia linkkejä, todellakin! Tällä hetkellä en voi noita töitä hakea ja muuttaa Ruotsiin, mutta syksyllä tai keväällä se voisi jo olla mahdollista. Palkka ei ole hurja, mutta kyllä sillä varmaan pärjäisi Tukholman ulkopuolella (oletan, että Tukholman vuokrat ovat melkoiset).
PoistaTukholmassa on palkat piirun verran paremmat, mutta kova asuntopula ja tosiaan kallista. Minulla jää helposti säästöön puolet palkasta täällä, joten ei voi sanoa että olisi huono elintaso :) Maalla yksiö tai kaksio irtoaa parhaimmillaan parilla tonnilla kuussa ja julkinen liikenne toimii ainakin Länsi-Ruotsissa, eli pääsee bussilla ja junalla liikkumaan. Täällä ei tunneta mitään työssäkäyntialueita, joten ihmisillä on tyypillisestikin 1-1.5h työmatka suuntaansa.
VastaaPoistaItse asun parin kilsan päästä työpaikasta, koska autoilu sucks (hippi mikä hippi), mutta suuri osa työkavereista asuu kaupungeissa ja heillä on sellainen 80-100km työmatka. Joillain on oma auto ja loput kulkee julkisilla. Suomessakin taitaa koko ajan lisääntyä se, että työmatkoihin menee reilu siivu päivästä, mutta täällä se pisti heti silmään ja kyseessä ihan duunariammatit eli ei pysty tekemään työmatkojen aikana työtä. Työpäivät on täällä myös pidemmät, meillä 9h (josta tunti ruokataukoa).
VastaaPoistaJaiks, sanoo koiranomistaja noista työtunneista ja työmatkoista. Ei koiraa voi jättää kotiin kököttämään 11 tunniksi. Tai tietenkin esimerkiksi Amerikassa voi. Hölmistyneenä katselen aina noita amerikkalaisia koiraohjelmia, koirakuiskaaja Cesar Millania ja Victoria Stilwelliä, joissa autetaan typeriä koiranomistajia. Amerikassa tehdään todella pitkiä työpäiviä ja koirat saatetaan survoa johonkin pieneen häkkiin odottamaan 12 tunniksi. Koiria ei muutenkaan jakseta ulkoiluttaa juuri ollenkaan ja sitten ihmetellään, kun ongelmia kasaantuu. Suomessa soitettaisiin jo eläinsuojeluvalvojat paikalle ja hyvä niin.
Poista