torstai 29. lokakuuta 2015

Haihattelua

Olen tullut siihen lopputulokseen, ettei minulla ole paljon muita vaihtoehtoja kuin palata takaisin koulun penkille. Ulkomaille muuttoon minulla ei yksinkertaisesti ole varaa ja nykyisellä tutkinnolla voin pyyhkiä takapuolta. Uusi tutkinto on varmaan ainoa keino ''nollata'' tämä pitkä työttömyysjakso. Tokihan CV:seen jää ammottava aukko, mutten usko sen olevan este työllistymiselle, jos valitsemallani alalla on runsaasti töitä.

Olen pitkän harkinnan jälkeen päätymässä sosiaalialaan. Se on käsittääkseni hyvin työllistävä ja olettaisin, ettei korkea ikä ole este työllistymiselle. Sosiaalityötä ei voida ulkoistaa Intiaan ja uskoisin sosiaalipalvelujen tarpeen vain kasvavan tulevaisuudessa. Jos jollakin on asiasta parempaa tietoa, niin virheelliset käsitykseni saa kernaasti korjata. 

Sosiaalialaa voi opiskella monissa eri oppilaitoksissa ja tutkintojakin on melko hengästyttävä määrä. Toivottavasti osaan valita oikein ja toivottavasti minut kelpuutetaan opiskelijaksi. Tällä hetkellä olen päätymässä yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon pääaineena sosiaalityö. Täytyy vielä kiittää erästä blogin kommentoijaa, joka vinkkasi tähän tutkintoon johtavasta maisteriohjelmasta. Aion selvittää, onko minulla mahdollisuutta päästä opiskelijaksi. Joutuisin lukemaan perusopinnot sekä aikamoisen määrän aineopintoja avoimessa yliopistossa ennen kuin pystyn hakemaan kyseiseen ohjelmaan vuonna 2017 (toivottavasti se järjestetään myös silloin). Maisteriohjelma kestää rivakasti opiskellen kaksi vuotta ja minähän opiskelisin tietenkin kuuraketin nopeudella. Kolmen vuoden urakka siis. Pfiuh, hiki tulee jo ajatellessa. Lähihoitajaksi pääsisi nopeammin ja vähemmällä vaivalla, mutta minä en vaan yksinkertaisesti halua suorittaa ammatillista perustutkintoa, jolla ei vaativampia paikkoja pysty hakemaan. 

Tämä kaikki saattaa jäädä haihatteluksi, koska matkassa on tietenkin monta mutkaa. Avoimessa pitäisi suorittaa niin monta opintopistettä, että minut saatetaan tulkita täysipäiväiseksi opiskelijaksi. Mutta saako TE-palvelut opinnoista tietoa, jos en vaan ilmoita heille kaikkia opintoja? Piruako se niille kyttääjille kuuluu. Saanko suoritettua noita avoimen opintoja ajoissa? Ja jos saankin, niin hyväksytäänkö minut opiskelijaksi? Saanko opiskella omaehtoisesti työttömyysturvalla? Jaksanko opiskella? Onko ala oikea? Mikä on elämän tarkoitus? Entä maailman paras omenapiirakan ohje? 

Tässä aika hyvä ohje: Rahkainen omenapiirakka  (Valkosuklaa-limerahkan sijaan kelpaa tavallinen rahka. Maustettu rahka on kallista, eikä se edes maistu tuossa leivonnaisessa. Olen tehnyt myös kaksinkertaisena pellille. Mehevää ja namia.)

13 kommenttia:

  1. Kannustan sinua ehdottomasti. Älä kerro TE-palveluille. Kai ihminen nyt saa vaikka harrastaa opintoja. Tuokin on älytön epäkohta.

    Ala lienee aika rankka, mutta työttömyys ja rahattomuus ovat sitäkin rankempia.

    Ja muuten, sinähän olet vielä aika nuori, nuorempi mitä luulin.

    Katriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, sitä tarvitaan. Kaikilta lähipiirissä olevilta en tule kannustusta saamaan, sen tiedän jo etukäteen. Äidin mielestä pitäisi vaan hakea töitä ja mennä töihin. Tuosta noin vain. Joidenkin ystävien mielestä pitäisi hakea myös vähemmän vaativampia tehtäviä. Turhauttavaa kuunneltavaa, kun olen kertonut hakeneeni myös esimerkiksi varastohommia ja tuotantotyöntekijän paikkoja. Pitäisi varmaan hakea betoniporsaaksi tuonne läheiselle tietyömaalle. Olisiko se tarpeeksi vaatimatonta?

      Jotta opintoja ei katsota päätoimisiksi, saa opintopisteitä saa suorittaa alle 5 opintokuukautta kohden. Noita tarvittavia opintoja on kuitenkin niin paljon, että taitaa pisterajat paukkua. Ja sitten loppuu työttömyysturva ja alkaa melkoinen ahdinko ilman rahaa. Voisin ehkä ilmoittaa vain osan opinnoista TE-palveluille. Mitenkähän ne niitä valvovat? Saavatko mistään tietää opintopisteiden määrää? Ja mites sitten, jos jollekin kuukaudelle opintorekisteriin ilmestyy 8 pistettä ja jollekin toiselle 2? Opintopisteitähän ei kerry tasaisesti 5+5+5+5.... vaan riippuu kuinka laajoja kursseja suorittaa ja milloin käy tenteissä ja palauttaa raportit sun muut. Täytyy sanoa, että on täysin hanurista, että on kehitelty tällaisia esteitä opiskeluille ja itsensä kehittämiselle.

      Sosiaaliala ei varmasti ole se helpoin, mutta luulen soveltuvani alalle hyvin. Tärkeintä on saada tehdä jotain itselle mielekästä. Nyt ihan huvittaa, että tosissani harkitsin myös farmaseutin opintoja. Minä, joka vihaan kaikenlaista lääkkeiden tuputtamista joka vaivaan. Olisin varmaan aivan mahtava farmaseutti, kun passittaisin puolet asiakkaista kotiin ilman lääkkeitä.

      Poista
  2. Suomi on rakentunut pitkälti niin, että käyt kouluputken ja sitten teet töitä kunnes kupsahdat. Nykytilanteessa kun töitä ei ole, ei myöskään ole paljoa mahdollisuuksia vaihtaa alaa ja kouluttautua uuteen ammattiin. Ainoana vaihtoehtona siis passivoitua sohvalle ja jatkaa edelleen menestyksetöntä työn hakemista, kunnes takuueläkeikä koittaa.

    Itsekin olen tilanteessa, jossa palkkatukityö loppuu pian ja uutta suuntaa pitäisi ottaa. Edelleen vaihtoehdot vain tuntuvat olevan samat kuin puoli vuotta sitten, eli ei häävit. Hae töitä tai oppisopimuskoulutus. Siihenkin tarvitaan se työpaikka...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin ärsyttää suuresti, että lisäopinnot tai alan vaihtaminen on tehty erittäin vaikeaksi. Tässä työllisyystilanteessa se on täysin mielipuolista! Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on käsittääkseni minulle ainoa vaihtoehto. Oikeutta opintoihin ei tietenkään automaattisesti saa, vaan siitä päättää joku TE-palveluiden lautakunta kokouksessaan. Siinä pullaa mässyttäessä ja kahvia ryystäessä päättävät, että saako tämäkin surkea työtön opiskella vai pitääkö sen kiltisti maata kotona hulluksi tulemassa.

      Turhauttavaa ajan haaskausta miettiä näitä kouluttautumismahdollisuuksia yksin nettiä selaillen. Minusta TE-palveluihin pitäisi palkata ihmisiä ihan sille töin, että heidän juttusilleen voisi mennä miettimään erilaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia. Ja näiden asiantuntijoiden pitäisi olla ajan hermolla, tietää eri koulutusmahdollisuuksista ja mitä oikeasti kannattaa opiskella työllistymisen kannalta. Heidän pitäisi sanoa suoraan esim. biologian opintoja miettivälle, että se on eritäin epävarma ala, tällä hetkellä työllisyystilanne on todella surkea ja tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Että siitä vaan, jos mahdollinen pitkäaikaistyöttömän tai postinjakajan ura kiinnostaa vaativien yliopistovuosien jälkeen. Itse yliopiston sivuiltahan et tällaista tietoa saa, koska siellä luetellaan vain millaisiin tehtäviin voit sijoittua. Voit sijoittua, tottahan toki, mutta silloin olet joko yksi superlahjakkaista tai muuten vain onnekkaista, sillä todella suuri prosentti valmistuneista pääsee vain eri alan ja tason töihin ja loput nostavat ''palkkansa'' Kelalta. Nämä prosentit voi tarkistaa alan ammattiliiton sivuilta, mutta harva hoksaa sinne katsoa.

      Poista
  3. Mä itse olen YTM, mutta yliopistossa, jossa opiskelin ei ollut sosiaalityön opintoja. Itsekin mietin tuota pätevöitymistä sosiaalityöhön, nimenomaan tuolla 2-vuotisella koulutuksella ja sain työkkäristä sen käsityksen, että noihin avoimen opintoihin, jotka pitää olla edeltävästi tehtynä, voitaisiin myöntää se työttömyysturvalla opiskeluoikeus. Toki se raha sitten taas on pois niistä varsinaisista opinnoista, kun työttömyysturvalla saa opiskella tosiaan vaan tuon 2 vuotta. Itse mietin sitäkin että jos käyttäisi noihin avoimen opintoihin sen verran enemmän aikaa että se olisi sivutoimista, jolloin saisi työttömyystukea. Ajatuksella että vuosi sinne tai tänne.
    Mutta mun kohdalla tuo suunnitelma lopulta kaatui siihen, että tulin siihen tulokseen ettei musta ole sosiaalityöhön. Olen läheltä nähnyt mitä se työ on henkisesti ja mitä se vaatii ja totesin terveen itsekritiikin hetkenä, että mä en siitä työstä selväpäisenä selviytyisi. Mutta töitä tosiaan on sillä alalla tarjolla hurjasti (ja sivumennen sanoen tuo maisteritutkinto on ilman muuta paras pätevyyden ja työllistymisen kannalta) ja mun ystävät jotka sitä työtä tekee, kokee sen mielekkääksi työn raskaudesta huolimatta. Tsemppiä uudelle uralle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa. Mahtavaa, että joku asiasta tietävä kommentoi näitä minun päihkäilyjäni. Jostain luin, että yliopiston sosiaalialan pääaineista sosiologia ja sosiaalipolitiikka eivät ole parhaimipia työllistäjiä. Sosiaalityö on asia erikseen, koska se pätevöittää tiettyyn ammattiin ja siinä ammattiryhmässä on pula työntekijöistä. Molin sivuille vilkaistessa ja ammattibarometerejä tutkiskellessa se näyttäisi olevan totta.

      Olen koko viikonlopun selannut nettiä ja tuhertanut paperille kaikenlaisia suunnitelmia. Ajattelin ensi kuussa ilmoittautua avoimeen opiskelemaan sosiaalityön perusopintoja. Huomasin, että voisin tosiaan saada oikeuden opiskella omaehtoisesti työttömyysetuudella. Sitten niitä opintopisteitä pitääkin tehtailla melkoiseen tahtiin. TE-palvelut kyttäävät, että opiskelethan varmasti ahkerasti. Muuten kyttäävät, ettet nyt vaan opiskele liikaa. Ihan älyvapaata toimintaa. Mutta jos aion ensi keväänä hakea maisteriohjelmaan, niin joudun joka tapauksessa opiskelemaan todella rivakasti. Perusopinnot (25 op) täytyy suorittaa kaikki ja aineopinnoista(yht. 60 op) 50 op. 10 op saan anteeksi, koska kandikurssia ei maisterin tarvitse suorittaa.

      Mutta sitä jäin miettimään, että pätevöityykö tuolla edellisellä luonnontieteen maisterintutkinnolla ja noilla sosiaalityön avoimen yliopiston perus- ja aineopinnoilla jo hakemaan joitakin sosiaalityöntekijän paikkoja? Vai pitääkö olla se sosiaalityön YTM suoritettuna, että pystyy mitään alan paikkoja hakemaan? Maisteriohjelma (Kokkolan yliopistokeskus) on suunniteltu niin, että siinä voi samalla käydä töissä, eikä tarvitse muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Ja sitä tietenkin mietin, että onko tuo aiempi tutkintoni soveltuva maisteriohjelmaan pääsemiseksi. Noihin kysymyksiin vastannee koulun suunnittelija, jolle väsään tänään sähköpostia.

      Poista
    2. Ai niin ja vielä tuosta alasta. En varmasti ihan täysin ymmärrä, että mitä työ oikeasti pitää sisällään, muttei minulla turhan ruusuista kuvaa kuitenkaan ole. Ja täysin aliarvostettu alahan se on. Itse kuitenkin arvostan sosiaalityötä suuresti ja se riittää minulle. Muut voivat arvostaa rahaa tahkoavia bisnesmiehiä ja kauniita ja rohkeita.

      Poista
  4. Löysin hätäpäissäni tällaisen
    http://www.toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/sosiaalityoe

    Vähemmät opinnot tuskin pätevöittävät, mutta alallahan on pula työvoimasta ja käsittääkseni ns. epäpäteviäkin siksi paljon, esimerkiksi sellaisia, joilta puuttuu viimeisiä opintoja ja gradu. Se tietysti vaikuttaa palkkaan.

    Katriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin asiaa tutkailtuani luulen, ettei sosiaalityöntekijäksi pääse ilman tuota maisterintutkintoa. Mutta jos pääsisi edes johonkin alaan liittyvään työhön ja siinä samalla opiskelisi sen maisterintutkinnon. Pitää tietty ensin päästä siihen koulutusohjelmaan, johon on varmaan ihan mukavasti tunkua tällaisina aikoina.

      Poista
  5. Täytyy varoittaa, että jos ilmoitat aloittaneesi opinnot avoimessa yliopistossa TE-keskukseen, keskeytetään työmarkkinatuen maksu (ilmoittavat tutkinnasta Kelalle, joka katkaise maksun) siksi aikaa kunnes TE-keskus on päättänyt katsotaanko opiskelusi päätoimiseksi. Minulla tämän itsestään selvyyden tarkastelu kesti 1,5 kuukautta eli toisin sanoen 1,5 kuukautta ilman muuta tuloa kuin asumistuki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts. Kiitos varoituksesta. Ei ole varaa 1,5 kk:n tarkasteluihin, ei edes parin viikon viivästyksiin. Vaihtoehdot ovat joko a) olla avoimen opinnoista hipi hiljaa tai b) anoa oikeutta opiskella omaehtoisesti ja päätoimisesti työttömyysturvalla. Taidan valita jälkimmäisen vaihtoehdon, koska silloin ei tuen maksamista kai katkaista, koska opinnot aloitetaan vasta myöntävän päätöksen jälkeen. Pelkään, että jos en ilmoita opintoja ja ne saadaankin jostain selville, niin ovat sitten perimässä työttömyystukia takaisin. Siitähän se riemu vasta ratkeaisi. Jos saan oikeuden opiskella päätoimisesti, TE-palvelut toki kyttäävät, että suoritan tarpeeksi opintopisteitä, muuten tuet katkaistaan. Ei tätä helpoksi olla tehty. Opiskeleminen ja työllistymiseen pyrkiminen on lähes rikollista toimintaa.

      Poista
  6. nauran aina vedet silmissä kun luen blogitekstejäsi, ne ovat niin hauskasti ja hyvin kirjoitettu! sinusta voisi olla vaikka kirjailijaksi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos :) Kirja on kyllä ollut haaveissa jo pitkään. Ei kai se auta kuin laittaa kynää paperille.

      Poista