maanantai 6. kesäkuuta 2016

Tulos tai ulos!

Jouduin esimiehen puhutteluun tänään. Olen kuulemma työssäni liian hidas. Ei sentään millään potkuilla uhkailtu, mutta tahtia pitää kiristää, se on nyt vaan niin.

No saamansa pitää. Ei kannata sitten odottaa yhtä hyvää työjälkeä.

Ei kai se mikään suuri salaisuus ole, että olen vakuutusyhtiössä töissä. Käsittelen ihmisten hakemuksia ja maksan tai olen maksamatta heille rahaa. Luen hakemukset huolellisesti, varmistelen ja luen vakuutusehtoja, koska minusta nyt vaan on tärkeää, että ihmiset saavat rahansa oikein. Jos huomaan virheen, jonka joku muu on aikaisemmin tehnyt, esimerkiksi veloittanut asiakkaalta 100e omavastuuta liikaa, korjaan sen. Tämmöiset korjaukset eivät kuitenkaan näy esimiehelle missään, hän on kiinnostunut ainoastaan siitä, kuinka monta maksusuoritusta olen itse tehnyt. Jos hylkään hakemuksen, 0 suoritusta. Jos korjaan työkaverin maksuvirheen, 0 suoritusta. Jos maksan kulut menemään, 1 suoritus. Jos erottelen hakemuksen maksut 3 erilliseksi maksuksi, 3 suoritusta. Tuossa jälkimmäisessä asiassa ei ole päätä eikä häntää, mutta olen nähnyt sitäkin tehtävän. Vain sen takia, että tulee paljon suorituksia. Päästään tulostavoitteisiin. Ja esimies taputtaa olalle.

No, jatkossa en korjaile enää muiden virheitä, se on saletti. Saatan itsekin ketkuilla itselleni enemmän suorituksia, näyttäähän tuo muidenkin kohdalla olevan ihan sallittua toimintaa. Hieman hankalaa tulee olemaan, koska olen aina ollut työasioissa tarkka ja täsmällinen, mutta nyt pitää vaan löysätä pipoa hieman. Virheitä ei kannata pelätä, esimies sanoi lohduttavasti. No ei pelätä ei, niitähän tulee auttamattomasti vaaditulla työtahdilla. 

On kyllä ensimmäinen kerta, kun saan negatiivista palautetta työstäni. Ihan perseestä koko homma. Mutta ei tässä auta lannistua, vaan tehdä sitä tulosta sitten, virheistä viis veisaamatta.

17 kommenttia:

  1. Eri ala, mutta vähän samanlaiset fiilikset. Olenkin miettinyt, että taidan olla pikkaisen hullu, kun tahdoin pienellä palkalla raataa niska limassa huonossa työilmapiirissä. Asiat pitäisi tehdä nopeasti hutiloiden, huolellisuuteen ei ole aikaa. Kukaan ei neuvo tai ehdi perehdyttää kunnolla. Aina muka kamala kiire. Työkaveri on haukkunut kaikki edelliset paikallani olleet ja vihjailee jatkuvasti hitaudestani. Virheitä kytätään ja niistä tehdään iso numero. Työstä pidän. Silti lasken päiviä ja viikkoja määräaikaisuuden loppumiseen. Työelämä on ihan sairasta. Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä tästä. Koko loppupäivän töissä kyllä nieleskelin harmituksen kyyneleitä, mutta katsotaan huomenna mistä se kana oikein pissii. Onneksi tiedän, että voin kyllä kiristää tahtia. Joitakin virheitä varmasti tulee, mutta senkus tulee. Rapatessa roiskuu ja sitä rataa. Työilmapiiri on kuitenkin työpaikalla melko hyvä,joten ei niin kamalasti ahdista, kunhan nyt muistaa sitä tulosta tehdä. Tokihan välillä korostetaan sitä, että kuka on oikea työntekijä ja kuka vuokratyöntekijä. Minä istun samassa loossisysteemissä kolmen muun työntekijän kanssa. Yksi on pidempiaikainen oikea työntekijä, joka opastaa meitä muita. Kaksi muuta on uusia oikeita työntekijöitä (eli siis rekrytty firmaan suoraan) ja minä vuokrafirman kautta tullut. Näitä kahta koulutetaan enemmän ja heidä kanssaan jutellaan enemmän. Luonnollisesti. Toisten kysymyksiin vastataan iloisesti ja ripeästi ja minun kysymyksiin laiskasti ja hieman tympeästi. Mutta sellastahan se on. Täytyyhän sitä jonkilainen nokkimisjärjestys olla.

      Poista
  2. Itsellänikin on kokemusta tästä työnantajien vaatimasta järjettömästä työtahdista.

    Aina oli muka niin kiire ja piti säntäillä työtehtävästä toiseen kuin päätön kana ja hoitaa hommat juosten kusten. Työn jälki oli sitten tietenkin sen mukaista, josta taas vuorostaan tuli työnantajalta sanomista.

    Jopa eräässä palkattomassa työharjoittelupaikassa pomo tuli kerran mölisemään, että kuulemma harjoittelen työtehtäviäni liian hitaasti.

    Tässä tulee ihan mieleen kohtaus elokuvasta Uuno Turhapuro armeijan leivissä, jossa Uuno on määrätty konekirjoittajaksi ja vääpeli komentaa Uunoa kirjoittamaan nopeammin huvittavin seurauksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on kerrottu se suoritusten määrä, johon kuulemma kaikkien pitää päästä. En usko, että puoletkaan porukasta siihen pääsee, joten höpöjä esimies horisee. Tietenkin se on kätevää suurennella sitä oikeasti saavutettavissa olevaa suoritusten määrää, jos sitä sitten vaikka hädissään väkisin siihen runnoisi tai vaikka ilmaiseksi ylitöinä puskisi. Naisvaltainen ala, joten en yhtään ihmettelisi, jos joku tulisi tuntia aiemmin töihin vaan sen takia, että pääsee tavoitteeseen. Ja samalla siis kusisi kaikkien muidenkin aamiaismuroihin.

      Minun järkeni toimii vaan niin, että minusta on järkevämpää ja kustannustehokkaampaa tehdä asiat kerralla oikein, eikä korjailla jälkikäteen virheitä. Kovasti myös esimiehet kohkaavat asiakastyytyväisyydestä, mutta sitten kuitenkin on ihan ok maksaa korvaukset päin persettä.

      Jos löydän tuon pätkän Uunoa youtubesta, niin laitan linkkinä esimiehelle. Katsotaan kestääkö huumorintaju vai saanko sittenkin potkut. Vähän jännitystä elämään!

      Poista
  3. Tosi epäreilulta kuulostaa. Minunkin järkeni sanoo, että kannattaisi hoitaa homma kerralla kuntoon ja siirtyä sitten eteenpäin. Vanhojen juttujen korjailu se vasta aikaa viekin!

    Ja puhumattakaan siitä, että asiakastyytyväisyys ei ainakaan parane, jos virheitä tulee.. Voi jopa johtaa asiakkaiden menetykseen ja se jos mikä vasta kallista onkin!

    Tsemppiä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järki kannattaa jättää ainakin osittain kotiin työpäivän ajaksi. Pitää miettiä verisuoni päässä pullistellen vaan niitä suorituksia.

      Esimieheltä tuli tänään kiitosta, sillä puristin yli puolet enemmän niitä suorituksia. Kuulemma vähän vielä lisää, niin sitten suoritukset ovat hyvää keskitasoa. Just joo. Millähän ilveellä vielä lisää? Lyhyemmällä lounastauolla? Tulenko tuntia ennen töihin? Älä esimies kuule unta nää.

      Huomenna kylläkin pitää selvitellä ihmisten soittopyyntöjä, kun niitä on nyt tullut ruuhkaksi asti. Eli toisin sanoen ihmiset soittelevat ja valittavat, kun on kiireessä maksettu väärin. Melkoista hölmöläisten peitonjatkamista koko touhu!

      Poista
  4. Taas tuot esiin asioita, joista ainakaan minulla ei ole näin tarkkaa tietoa olemassa. Kiitos.

    En ymmärrä esimerkiksi sitä, että hakemuksen hylkääminen perustellusti ei ole suoritus??? Ei kai intressi voi olla rahan syytäminen ulos perusteetta???

    Huh, tämä vaikuttaa kyllä luottamukseeni siihen, miten asioita Suomessa ylipäätään hoidetaan.

    Katriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olin hölmistynyt, kun esimies sanoi, etteivät hylätyt maksut näy suorituksissa. Niihin menee yleensä aina enemmän aikaa kuin maksettaviin. Monesti pitää soittaa asiakkaalle ja kertoa, ettei vakuutus korvaa. Nuori työkaveri kahvitauolla totesi, että hän vaan välillä rohkeasti tunteella korvaa, vaikkei ihan varma korvattavuudesta olisikaan. Ei ilmeisesti viitsi vakuutusehdoista tarkistaa... ja esimies on hyvillään, kun suorituksia satelee. Jossain vaiheessa nämäkin virheet tulevat vastaan, muttei välttämättä ollenkaan saman käsittelijän kohdalla.

      Poista
    2. Kertomuksesi ei innosta luottamaan vakuutusyhtiöiden päätöksiin, puhumattakaan niiden rehellisyydestä. Näinköhän sitä makselee vakuutusmaksuja turhaan? Kyllä tuntuu uskomattomalta, että isojen asioiden kanssa on varaa pelleillä. Melkein tekisi mieli kysyä, että mikä vakuutusyhtiö on kyseessä? Osaan sitten jatkossa karttaa...

      Poista
    3. Veikkaan, että kaikissa vakuutusyhtiöissä on yhtä kipakka tahti. Itselle tuli kuitenkin hienoisena yllätyksenä se, ettei siellä todellakaan heti epäillä asiakkaan vahinkoilmoitusta, vaan lähdetään siitä, että asiat ovat aivan kuten asiakas ilmoittaa. On vaan eri asia, että korvataanko se asia vakuutusehtojen mukaan. Suurin osa korvauksista menee tietenkin aivan oikein ja sitten jos maksetaan liian vähän, niin tottahan siitä sitten asiakkaat valittavat. Taidetaan enemminkin maksaa korvauksia tilanteissa joissa ei pitäisi. Onhan se työntekijästäkin kivempi maksaa kuin hylätä. Jotkut hylkäyspuhelut ovat aika kuumottavia, kun asiakas on korvauksesta eri mieltä. Suosittelen vakuutuksen kuin vakuutuksen kohdalla tutustumaan vakuutusehtoihin ja omaan vakuutuskirjaan. Ehtojen mukaan korvauspäätökset tehdään ja ei sellaista vakuutusta olekaan, joka kaiken korvaisi. Vaikka vakuutusmyyjät tietenkin voivat toista väittää.

      Poista
  5. Kyllä on kurjaa, että tulos-keskeinen ajattelutapa ja -palkkaus! tuntuvat yleistyvän alalla kuin alalla. Ennenhän vain myyntiala oli sellainen. Ihmisistä tehdään työnteon suhteen täysin robotteja! Jopa HUS laboratorioissa kuulema on suoritepalkkaus osittain, tulee bonusta palkkaan mitä enemmän otat verinäytteitä. Liekö tämän vuoksi menneet käytetyt ja uudet neulat sekaisin silloin keväällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Verinäytteiden ottamisessakin pitäisi tehdä tulosta! Kyllä on mennyt ihan sairaaksi touhuksi, ei voi muuta sanoa. Näitä tulostavoitteita miettii sellainen paskantärkeä pikku esimies, vääntää excel-talukkoa ja kaaviota, laskee aivan liian suoraviivaisesti, että tunti ja kahdeksan verinäytettä. Ja mitenkähän saisi piiskattua 10 näytettä per tunti? Seuraavaksi hän miettii, että miten tuon asiakastyytyväisyyslukeman saisi nostettua....

      Poista
  6. Eihän tuossa touhussa ole yhtään mitään järkeä, mutta missäpä nykypäivänä olisi? Omalla työpaikallanikaan ei töiden järjestely suju ihanteellisesti - tai lähinnä on kyse järjestelyn puutteesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekisi mieli itselläkin ehdottaa hieman toisenlaista työskentelytapaa, mutta eihän sitä tietenkään voi. Olen työpaikalla sitä alinta kastia, pelkkä korvauskäsittelijä ja vieläpä vuokratyöntekijä! Parempi pitää vaan nokka tukossa.

      Poista
  7. Kun tein käyttö-huolto- ja korjaamokäsikirjoja maansiirtokoneisiin niin meillä oli konttorin sisällä epävirallinen slogan:"Koskaan ei ole aikaa tehdä töitä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä ne kahdesti". Aikataulut kirjojen kanssa oli vedetty niin kireälle, että tietoisesti jouduimme jättämään sinne virheitä ja toivoa ettei kukaan huomaa. Noh, kerran tuli sitten reklamaatio puolen vuoden päästä kun yhden venttiilin irrotuksessa ei oltu mainittu järjestelmän paineen nollausta ja kun asentaja oli irrottanut venttiilin niin sieltäpä oli tullut 200Bar:n paineella öljyä ja asentaja menetti sormen...Pomo siitä tuli räyhäämään meille ja me palautimme pomon mieleen tilanteen, jossa kerroimme, ettei ohje ole tuon osalta valmis kun valmistajalta ei olla saatu tietoja kys. venttiiliiin littyen ja pomo hyväksyi kirjan...

    En ymmärrä tuota ajatusta, että 80% riittää. Jos homman voisi tehdä kerralla kuntoon niin miksei sitä tehdä vaan otetaan riski, että asiakas loukkaantuu tai vaihtaa firmaa tuon takia.

    Sitä aikaa pelätessä kun kirurgeille sanotaan et 80% riittää, kyl se leikkaushaava menee itsestään umpeen....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin on erittäin hankala tehdä hommia jotenkuten ja sinnepäin. Olen ollut enemmän sellaisissa työpaikoissa, joissa joka eurolle on väliä ja asiakaspalvelu on kaikki kaikessa. Tarkkuudesta on saanut kiitosta ja hutiloinnista satikutia. Nyt on lupa runnoa tulosta ja esimies kuulemma ottaa vastaan haukut tai kiitokset. En kyllä usko tuota, sillä sen minkä taakseen jättää sen edestänsä löytää. Ei nämä nuoret esimiehet tiedä noita vahan kansan viisauksia! Pitäisikö huomenna esimiehelle huikata, että parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

      Poista
  8. Aivan uskomatonta kuulla, että pitää tulla tulosta ja tehdä nopeampaa hommia..on se kummaa tämä työelämä. Kun ei ole töissä pitkään ja sitten pääsee, niin pitäisi olla tehokas ja nopea, eikä huolellinen.. että ketuttaa sun puolestasi!!! ei uskoisi että tuommoista on työpaikoilla, olen ollut eri alalla töissä, tosin sielläkin piti olla tehokas..

    VastaaPoista