tiistai 28. helmikuuta 2017

Koppi!

TE-palveluiden edustaja soitti määräaikaishaastattelun merkeissä. Nyt on siis minustakin otettu koppi! Joku välittää minunkin kuulumisistani. Kylläpä tuli varma tunne siitä, että haastattelujen myötä työllisyys kääntyy nousuun. 

Otteri Perpo on nyt tyytyväinen.

No niin, vitsit sikseen. Nuori mies TE-palveluista siis soitti ja suoritti minulle tämän paljon kohkatun haastattelun. Haastattelu ei poikennut millään tavoin edellisistä TE-palveluiden yhteydenotoista. Minulta kysyttiin, että olenko hakenut töitä. Olen toki. Millaisia töitä? Lähes kaikenlaisia. Oletko kiinnostunut työkokeilusta? En ole. Olin itse aktiivisempi osapuoli tässä haastattelussa, ja kerroin, että olen kiinnostunut sosiaalialan opinnoista. En tietenkään kertonut jo aloittaneeni opinnot, sillä kuten taas sain kuulla, jos ilmoitan opinnoista TE-palveluille, katkaistaan työttömyyskorvauksen maksatus ja tarkastellaan onko opiskelu päätoimista vai ei. Kukaan ei tiedä, kauanko tämä tarkastelu kestää. Viikkoja? Kuukausia? Ei voi tietää. Jos on ruuhkaa, niin voi kuulemma mennä kauan. Jos haastattelija olisi osannut hommansa, niin hänen olisi pitänyt kertoa minulle, että tarkastelua varten minun täytyy laatia opintosuunnitelma ja pyytää oppilaitokselta kirjallinen selvitys opinnoista. Mutta eipä tainnut haastattelija tällaisesta mitään tietää.

Minullakin oli kysyttävää. Kysyin, että saisinko varmasti soviteltua työttömyysetuutta, jos onnistuisin saamaan esimerkiksi osa-aikaisen henkilökohtaisen avustajan paikan. Olen nimittäin lukenut jostain sellaista, että jotta saa soviteltua työttömyysetuutta, pitää työnantajan pystyä valvomaan työaikaa. Tapahtuuko näin, jos työnantaja on yksityinen henkilö? Haastattelija ei tiennyt, hän pyysi ottamaan yhteyttä Kelaan, koska Kela maksaa etuuden ja siellä kuulemma tiedetään. Itse ajattelisin, että se on TE-palveluiden asia tietää, koska sieltähän annetaan Kelalle työvoimapoliittinen lausunto, jossa kerrotaan työttömän oikeus työttömyysetuuteen.

Sitten tiedustelin, että mahdanko minä mahdollisesti päästä osalliseksi tästä tulevasta konsulttifirmojen sparrauksesta? Miten oikein määräytyy, että kuka palvelujen kohteeksi pääsee? Lyhyen aikaa työttömänä olleet? Pitkäaikaistyöttömät? Korkeakoulutetut? Koulutusta vailla olevat? Tässä vaiheessa haastattelija oli jo täysin pyörällä päästään. ''Äääh... konsulttifirmat tekevät nämä haastattelut osin...''. No eivät tee, koska viranomaistoimintaa ei voi ulkoistaa, valistin. Konsulttifirmat ottavat osan työttömistä sparraukseen ja ilmeisesti näitä työttömiä ei tarvitse erikseen haastatella. ''No niinhän se taisi ollakin. Sinähän tiedät nämä asiat paremmin kuin minä.'' Sitten haastattelija kysyi, että olenko itse hakenut näitä TE-palveluiden haastattelijoiden työpaikkoja, koska kuulostaisin olevan hyvin perillä TE-palveluiden toiminnasta. Kerroin, että olin toki hakenut, mutta laihoin tuloksin. Siinä vaiheessa haastattelija kertoi merkitsevänsä tietoihini, että olen kiinnostunut TE-palveluiden neuvontatyöstä. Heille kuulemma välillä palkataan ihmisiä töihin palkkatuella, ja että valinta saatetaan tehdä näistä halukkaiksi ilmoittautuneista työttömistä. Jestas sentään. Olen hakenut TE-palveluille muistaakseni kuusi kertaa töihin. Olen siis omasta mielestäni ilmoittanut halukkuudestani jo monta kertaa aiemmin. Mutta nyt sain siis jonkinlaisen merkinnän tietoihini. Mahtaneeko siitä olla mitään hyötyä? Enpä usko.

Summa summarum: olin oikeassa, nämä määräaikaishaastattelut ovat vain samanlaisia puhelinsoittoja kuin aiemmin. Samat kysymykset, samat palvelut tarjolla. Ainakin osa haastattelijoista on uusia työntekijöitä, ja he saattavat olla tietämättömämpiä asioista kuin työttömät itse. Neuvoisin toimimaan haastattelun aikana näin:


  • Ole kohtelias. Haastattelijan tietämättömyys ja tarjottujen palveluiden hyödyttömyys saattavat tympiä, mutta ei kannata purkaa tätä tympimistä haastattelijaan. 
  • Mieti valmiiksi joku suunnitelma. Sano vaikka, että harkitset opintoja. Ei haittaa, vaikket oikeasti harkitsisikaan, kunhan  kuulostat siltä, että sinulla on joku suunta johonkin. Voit tiedustella mahdollisuudestasi omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella. Haastattelija ei tietenkään voi sinulle mitään päätöstä antaa, mutta hän saa kuitenkin kirjata tietoihisi, että olet kiinnostunut opiskelusta. Jotakin hän sinne tietoihin kirjaa kumminkin. On parempi, että kirjataan mahdollisuus opiskeluun kuin mahdollisuus esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. 
  • Saatat olla ehkä masentunut ja lähes täysin toivosta luopunut. Tätä ei kannata kuitenkaan haastattelijalle kertoa, hän ei ole ystäväsi, eikä hänellä ole sinulle tarjota terapiaa saati palkkatyötä. Kerro, että haet vimmatusti töitä, vaikket lähettäisi kuin pari hakemusta kuukaudessa. Osoita, että olet työkykyinen ja -haluinen, ettet tarvitse mitään palkatonta työtä työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan muodossa. Muuten olet kohta työleirillä - anteeksi - työpajalla linnunpönttöjä kasaamassa. 
  • Tee ajoissa kaikki haastattelun aikana sovitut tehtävät. Hyväksy työllistymissuunnitelma, julkaise CV-netti, klikkaa rasti ruutuun, että haet töitä. 
  • Ole siis sovitteleva, mutta määrätietoinen. Älä anna viedä itseäsi kuin pässiä teuraalle. Jos et halua palkattomiin töihin, niin älä niihin suostu. Sinulla on oikeuksia. Muista, ettei työttömyys määritä ihmisarvoasi. Ei ole sinun syysi, ettei rakennemuutoksen ja talouskriisin puristuksessa sinulle riitä töitä. Haistata mielessäsi pitkä pee kaikille työttömien haukkujille ja töihinpotkijoille. Älä haastattelijallle kuitenkaan ääneen haistattele. Näytä puhelimen toisessa päässä keskisormea ilmaan, jos se helpottaa. Keitä haastattelun jälkeen kuppi kahvia, aukaise ikkuna ja kuuntele ulkoa tulvivaa keväistä linnunlaulua. ''Ne ei kylvä, ei ne satoa korjaa, mut niil on tarpeeks kaikkea.'' 


46 kommenttia:

  1. minullekin soitettiin ja haastattelija oli täysin pihalla, ei osannut vastata kysymyksiin ja vastasi että "en tiedä". Eli tosiaankin työtön itse voi olla perillä asioista paremmin kuin itse haastattelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta jos tällainen "asiantuntija" ei tiedä vastausta, niin hänen pitäisi sanoa, että aikoo ottaa asiasta selvää ja soittavansa takaisin. Mutta ei. "En tiedä. Soita Kelaan, siellä ehkä tietävät." Vaan kun tuskin tietävät, ja tuskin vastaavat mihinkään yhteydenottoihin, koska siellä taas on kamala ruuhka toimeentulotukihakemusten kanssa.

      Poista
  2. Tekstisi on kyllä mieletöntä luettavaa - kahdella tapaa.

    Palveluissa ja "asiantuntijoissa" ei ole välttämättä ole mielen häivää, ja itse olet kyllä mielettömän pätevän oloinen. Kylmänviileä ohjepatteristosi osuu niin kohdalleen kaikkeen työttömiin kohdistuvaan neuvontahöttöön verrattuna.

    Katriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuollainen haastattelu yhtä näytelmää. Kumpainenkin, haastattelija ja työtön, esittää roolinsa kuuliaisesti. Minua haastatelleella asiantuntijalla petti kyllä välillä pokka. Tiedustelin, että onko käynnissä nyt se määräaikaishaastattelu vai muutenko soittelit? Nuori mies vastasi, että "Niin, tämä on tosiaan se Sipilän hehkuttama haastattelu, jonka pitäisi muka edistää työllistymistä, heh, heh." No heh, heh tosiaan. En usko, että oli soveliasta ihan noin suoraan kyseenalaistaa tätä palvelua. Olen minäkin ollut joskus asioista eri linjoilla kuin työnantajani, mutta ymmärrän kyllä siistiä sanomisiani asiakkaiden kuullen. Ja vaikka kuinka tässäkin tapauksessa tiedän, että nuo haastattelut ovat yhtä tyhjän kanssa, niin en halua kuulla mitään hekottelua haastattelijan suusta. Minä saan olla hieman epäilevä, mutta hänen ei sovi ruokkia sitä epäilystä. Työtön haluaa kuulla, vaikka se harhaa onkin, että kyllä tässä ihan oikeasti yritetään tehdä jotakin tuolle sinun tilanteellesi.

      Poista
  3. Tuosta palkkatukiasiasta, täälläpäin vaaditaan vähintään 300 päivää maksettua työmarkkinatukea eikä päivääkään vähempää. Olisitko jo oikeutettu palkkatukeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitipä oikein kaivaa Kelan sivuilta tieto, että montako päivää työmarkkinatukea on maksettu. Kyllä, maaginen 300 pv:n raja on juuri poksahtanut rikki. En viime vuonna töissä ollessani täyttänyt työssäoloehtoa, joten päivät eivät nollaantuneet. Palkkatukea pitäisi kyllä pystyä saamaan jo vähemmillä päivillä, mutta ilmeisesti paikalliset TE-toimistot kohdentavat palkkatukea mielensä mukaisesti. Ja varmaan kohdennetaan juuri yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille, sillä heidän työmarkkintuesta joutuu kunta maksamaan puolet takaisin Kelalle. Että nyt olisi ilmeisesti minullakin tsäänssit palkkatukeen? En kyllä ymmärrä, että miten sinne TE-palveluille voisin päästä palkkatuettuna töihin, kun eikös se ole valtion pulju ja valtion puljuille ei palkkatukea myönnetä.

      Poista
  4. "Valtion virastolle tai laitokselle ei myönnetä palkkatukea, mutta sille voidaan osoittaa määrärahaa työttömän työnhakijan palkkaamiseen." Sanoo te-toimiston sivut eli palkkatukea mutta eri nimellä.

    Täälläpäin tosiaan kysyessäni sanottiin ettei viikkoakaan ennen 300 päivän täyttymistä palkkatukea myönnetä (siis minun kohdallani jostain syystä, muille tiedän kyllä myönnetyn). Nythän tuolla uutisissa on että kela alkaa antamaan tietoja kunnille jo 200 päivän jälkeen jotta voivat "aktivoida" työttömiä paremmin. Mitä väliä sillä on jos palkkatukea ei saa ennen 300 päivää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aktivointihan voi tarkoittaa myös työttömän usuttamista työkokeiluun, työvoimakoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan. Jos työtön osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, niin valtio maksaa koko työmarkkinatuen. Tämän takiahan monet kunnat rikkovat lakia ja passittavat täysin työkykyisiä ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan. Säästyvät näin ''sakkomaksuilta''. Kela siis varoittaa kuntaa etukäteen, että kohta työttömän päivät paukkuvat ja kunta joutuu maksumieheksi. Kunta voi varoituksen myötä pukata työttömän jonnekin pajalle puuhastelemaan tai työkokeiluun kaupan hyllyjä täyttelemään. Ja kaikki tapahtuu tietenkin vain työttömän parasta ajatellen.

      Myös minulle on tullut vastaan ihmisiä, jotka ovat päässeet palkkatukityöhän melko pian työttömäksi jäätyään. Eikä minnekään itse etsimäänsä paikkaan, vaan ihan päiväkotiin avustajaksi TE-toimiston avittamana. En todellakaan ymmärrä, että miten oikeudesta palkkatukeen päätetään. Ilmeisesti hatusta vetämällä.

      Pitäisikö tässä nyt ruveta pommittamaan kaikenlaisia järjestöjä ja yhdistyksiä avoimin työhakemuksin? Ottakaa minut töihin, saatte minusta palkkatukea. Yrityksiäkin kai voisi periaatteessa pommittaa, mutta ainakaan oman alani työnantajat eivät ole mistään tukityöllistetyistä kiinnostuneita. Tässä vaiheessa olisi kiva, jos TE-palveluihin olisi palkattu ihan oikeita asiantuntijoita, joilta voisi kyysyä neuvoa.

      Poista
    2. Onnea sinulle yritykseen! Meidän paikkakunnalla on ollut useampikin palkkatukitoimistotyöpaikka. Jatkoahan näissä harvemmin on luvassa mutta itse olisin ihan tyytyväinen jo siihen 6-8kk jaksoon.
      työtöntyötön

      Poista
    3. Mistähän tuollaisen palkkatukitoimistopaikan sitten löytää? Tällä seudulla ei ainakaan molin sivuilta löydy koskaan yhtäkään. Itsekö pitää umpimähkään pommittaa joka paikkaa, vai onko ne ''tiskin alla'' piilossa ne paikat? Serkkuni sai juuri kaupungin työllisyyspalveluiden kautta palkkatukipaikan päiväkodista. Otin itse työllisyyspalveluihin yhteyttä vuoden työttömänä oltuani ja sieltä sanottiin minulle suoraan, ettei heillä ole minulle mitään palveluja. Heidän kauttaan sovitut palkkatukipaikat ovat vain avustavia tehtäviä, jotka eivät kuulemma minulle korkeakoulutettuna sopisi. Nyt saattaisi tietty olla jo eri ääni kellossa, kun on työttömyyttä enemmän takana. Mitään työkokemusta päiväkodista en tarvitse, olen lukion jälkeen ollut 8 kk päiväkodissa harjoittelussa, mutta palkka kelpaisi kuitenkin. Tokihan minulla saattaisi olla osaamista hieman vaativampiin tehtäviin. Saattaisihan se myös olla lastentarhaopettajien ja lähihoitajien mielestä hassu tilanne, kun avustajaksi tulisi heitä korkeammin koulutettu maisteri. Minua tämä ei siis haittaa, mutta joillakin muilla on kova tarve muodostaa työpaikalle nokkimisjärjestystä, ja avustajan pitäisi olla siellä pahnan pohjimmaisena. Voi syntyä hämmennystä, jos se avustaja onkin keski-ikäinen maisteri.

      Poista
    4. Taitavat nykyisin antaa vaan tiskin alta näitä paikkoja. Ainakin ns. kolmannella sektorilla tiedän olleen toimistoavustajanpaikan. Siinä tosin aina vaihtuu työntekijä heti kun palkkatuki loppuu. En osaa sanoa voiko näitä edes suoraan kysellä muualta kuin työkkäristä koska hehän sen päättävät kenelle palkkatukea myönnetään. Toivon että pääset töihin sinne työkkäriin ja voit sitten infota tänne sisäpiiritietoa heidän tavoistaan ja mielipiteistään. Oliko muuten serkullasi jo 300 päivää työmarkkinatukea täynnä?
      työtöntyötön

      Poista
    5. Serkku sai paikan tosiaan kaupungin työllisyyspalveluiden kautta. En tiedä hänen työmarkkinatukipäivistään, mutta ennen palkkatukipaikkaa hän oli työkokeilussa jossain. Sanotaan nyt näin, kaikella kunnioituksella, että hän on varmaan enemmän tämmöisen tukityöllistämisen tarpeessa. Itse haluan ainoastaan palkan takia palkkatukitöihin, ja kyllä hieman tympäisisi olla muka jotenkin vajaatyökykyinen, kun oikeasti näin ei ole. Palkkatukipaikka ei muutenkaan mitään ratkaise, sillä aika harvoin hommat jatkuvat tuen loputtua. Saapahan kuitenkin edes jonkun aikaa palkkaa, ja paremmat mahdollisuudet sille jatkolle on kuin työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Mutta tuskinpa serkkukkaan saa mitään jatkoa, koska käsittääkseni päiväkotiin palkataan ihan koulutettuja lastentarhaopettajia, lähihoitajia ja lastenohjaajia. Avustavat tukityöllistetyt vaihtuvat vaan. Itseäni hieman huvittaa, nyt kun on kohua näistä työkokeiluista (ihan syystäkin), kun aina löytyy vanhempia,jotka tuohtuneena kommentoivat, etteivät halua omaa lastaan minkään työkokeilijan hoidettavaksi. Hei haloo, päiväkodeissa on työharjoittelijoita ollut aina. Minäkin olin lukion jälkeen. Ihan töitä tein, lapsia hoidin, mutta aina siellä oli "oikeita" työntekijöitä minun kanssani töissä. Ainoastaan yhtenä aamuna olin pari tuntia yksin, kun eräs hoitaja oli äkillisesti sairastunut. Ei käynyt kuinkaan, vaikka 13 pientä taaperoa piti paimentaa. Puolella vielä vaipat jalassa... hankalaksi menee, jos useampi töräyttää lastin housuun samanaikaisesti. Paimensin kaikki leikkihuoneeseen, menin jumppapatjan päälle makaamaan, ja annoin taaperoiden hyppiä päälläni. Kaikilla oli kivaa.

      Poista
  5. Tiedänkin nuo jutut ja uskon asian olevan juurikin noin. Kävin jo monialaisessa höpöhöpöpalaverissa jossa molemmat (työkkärivirkailija ja mikälie sossu) väittivät kuntouttavan olevan kuin työtä. Sanoin selkeästi etten tähän suostu ja ettei se ole työtä ja muutenkin kohtelivat kuin vähä-älyistä. Painostivat kuitenkin menemään monialaiseen palveluun. Tämä onneksi loppui heti alkuunsa kun typin virkailija oli mitä ilmeisemmin ollut yhteydessä edelliseen palkkatukipaikkaan ja tullut siihen tulokseen ettei kuntouttavaan olekkaan tarvetta. Pääsin siis pois mutta vit*tus näitä "palveluja" ja painostuksia kohtaan jäi kyllä nyt pysyväksi.

    Nimim. työtöntyötön (olen siis kirjoittanut myös nuo kaksi aiempaa anonyymiä kommenttia.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuntouttava on kuin työtä... just joo. Tai voihan se ollakin ihan työtä, josta oikeasti pitäisi maksaa palkkaa, mutta se olleellisin juttu eli palkka puuttuu. Kannattaa aina tivata näiltä kuntouttavaa työtoimintaa tuputtavilta, että millä perusteella muka tarvitsee tätä palvelua. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, jota ei työkykyiselle LAIN MUKAAN saa tarjota. Ensisijaisesti pitää yrittää saada työttömälle palkkatyötä (no sitähän ei ole) ja sitten harkita muita työllistymistä edistäviä palveluita. Kuntouttava työtoiminta on se viimeinen vaihtoehto. Vaatisin kirjallista arviota siitä, että minkä vuoksi en ole soveltuva ensisijaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Syy ei voi kyllä olla, ettei palveluita ole riittävästi kaikille. Vaatisin myös arviota siitä, että miten kuntouttava työtoiminta muka lisäisi työllistymismahdollisuuksiani. Yksikään työnantaja ei arvosta kuntouttavaa työtoimintaa työkokemuksena, päinvastoin, se on kuin leima otsassa: vajaatyökykyinen, elämänhallinta hukassa, luuseri. Kuntouttavaan kannattaa suostua ainoastaan jos ihan oikeasti on ongelmia arjenhallinan kanssa, ja jos ihan oikeasti kokee palkattoman työn paremmaksi kuin kotona olemisen. Mutta minä näen heti punaista, jos joku sanoo, että eikö palkatonkin työ ole parempi kuin kotona oleminen? Voin ainakin omasta puolestani sanoa, totta h*lvetissä ei ole. Minulla ei ole ongelmia mielenterveyden kanssa, mutta tilanne voi muuttua, jos minut täysin työkykyisenä pakoteaan töihin ilman palkkaa. Tai sen voin oikeastaan luvata, etten kuntouttavaan työtoimintaan tule koskaan suostumaan, oli tilanne mikä tahansa. Mieluummin putoan toimeentulotuelle ja rupean täydentämään sitä toimeentulotukea varastelulla, huijaamisella ja vaikkapa huumeiden diilamisella.

      Poista
  6. Pirkanmaalla näitä haastatteluja taidetaan korvataan infotilaisuuksilla, joihin on tietysti osallistuttava työttömyystuen menettämisen uhalla. Sain itsekin "kutsun" sellaiseen. Naurettavaa. Yhtä hyödyllistä työttömälle kuin tuo sinun keskustelusi puhelimessa työkkärin edustajan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on täyttä kusetusta, jos infotilaisuus on muka se haastattelu. Tulee varmaan sellainen fiilis, että nyt juuri SINUN asioistasi ollaan kiinnostuneita. NOT.

      Poista
  7. TE-toimistosta kontaktoitiin minuakin puhelimitse määräaikaishaastattelun merkeissä. Koin haastattelun ihan asiallisena ja arvelen että eniten näistä haastatteluista on hyötyä työttömyyden tilastoinnin kannalta. Haastattelussahan kysytään selkokielisesti mm. "Mikä on tilanteesi tällä hetkellä?".

    Lyhyen aikaa työttömänä olleellekin virkailijan kanssa keskustelu saattaa tarjota työnhakuun vinkkejä tai olla muulla tavalla hyödyllinen. Sen sijaan pidempään työttömänä työnhakijana olleelle (kuten itselleni) haastattelun anti oli lähinnä että tarkistettiin kohdaltani TE-palvelujen rekisterissä olleiden tietojen paikkaansapitävyys ja sovittiin että "Jatketaan samaan malliin itsenäistä työnhakua". En sinällään näe tässä mitään ongelmaa, koska en ole koko työttömyyteni aikana kuvitellutkaan että työn saanti olisi muusta kiinni kuin itsestäni. Asun isossa kaupungissa ja alueellani on lukumääräisesti tarjolla runsaasti työpaikkoja eri aloilla, mutta suppeamman erikoisalan tohtorina soveltuvia työpaikkoja on kuitenkin hyvin vähän ja hakijoita näihin paikkoihin varsin runsaasti.

    Mutta siis rehellisesti ja yhteenvetona näiden haastatteluiden hyöty oli minulle käytännössä 10-15 minuutin keskusteluhetki ystävällisesti ja myönteisesti käyttäytyneen naisvirkailijan kanssa. Sanottiin vielä heipat puhelun päätteeksi ja toivoteltiin mukavaa kevään jatkoa. Kohtahan ne lumetkin lähtee!

    Kolmen kuukauden kuluttua keskustellaan sitten seuraavan kerran. Varmaan samoissa merkeissä. Ja toivotellaan aurikoista kesää!

    Sitä olen pohtinut miten objektiivisen kuvan TE-toimisto saa työttömisen todellisesta tilanteesta ja työnhakuun liittyvistä haasteista, kun ainakin itse arvelen että osaan vastata esitettyihin kysymyksiin ja tiedusteluihin "oikealla tavalla" kertoa suunnilleen sen "mitä he haluavat kuulla", kuitenkaan sen kummemmin kaunistelematta tai vääristelemättä asioita. Oma tilanne on mikä on, eikä se pöyhimällä siitä kummemmaksi muutu. Ja ihan mahdollistahan on, että ensi viikolla saatta tulla sopiva työpaikkailmoitus vastaan, johon vastaamalla pääsen haastattelyyn ja lopulta työllistyn (tosin pätkätöihin, tietenkin), eikä tällaiseen tilanteeseen vaikuta TE-toimiston "aktivointikeinot" tai haastattelut ja selvitykset millään tavalla. Jotenkin vain tuntuu että määräaikaishaastatteluissa vastaillaan itsestäänselvyyksiin ja kovinkaan moni työtön ainakaan kovin herkästi alkaa kertomaan sellaisia asioita, jotka aiheuttaisivat hankaluuksia esim. oman statuksensa tai työmarkkinatilanteensa kannalta. Sehän johtaisi selvityspyyntöihin ja mahdollisiin katkoksiin tulonsiirroissa.

    Saa nähdä miten pitkään näitä määräaikaishaastetteluja jatketaan. Todennäköisesti ainakin siihen asti, että on valmistunut työministeriön selvitys niiden vaikuttavuudesta työttömisen työllistymisen edistämisen osalta. Vaikuttavuuttahan tässä tarvitaan eikä pelkästään temppuja. Toki on minusta hyvä että ainakin yritetään tehdä asialle jotakin. Vaikka nyt haastattelujen muodossa näin alkuun. Tosin tulee kuitenkin muistaa, että työttömyyshän voi vähentyä huomattavastikin ihan vaan myönteisemmän työpaikkakehityksen myötä kun talouden suhdanteen toivottavasti muuttuvat suotuisammiksi, vaikka olemmekin Kreikan ohella EU:n hitaimmin kasvava talous tällä hetkellä.

    P.S: Jonkin aikaa blogiasi seuranneena monet tekstisi ovat tarjonneet samaistumisen kokemuksia pysyvämmän työllistymisen vaikeuksiin liittyen. Itsellänikin on välillä mieli apea kun tuntuu että elämä valuu sormien välistä ilman mielekästä työtä ja toimeentuloon liittyvää ahdistusta. Mielekäs työ on myös mielenterveyttä edistävä ja ylläpitävä tekijä, joten en olekaan yllättynyt että sen puuttuessa päiväni alkavat tällä hetkellä masennuslääkkeen nauttimisella. No kyllä se tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä minustakin on toki tärkeää, että joku sieltä TE-toimistosta välillä soittelee ja kysyy, että kuinkas menee. Kerran puolessa vuodessa voisi olla riittävän usein. Se vaan ottaa kupolista, kun nyt annetaan ymmärtää, että nämä yhteydenotot muka kääntäisivät työttömyyden laskuun. Aamulla uutisissa joku jeppe kertoi, että haastattelijalla on käytössä ''palvelutarjotin'', josta sitten työtön valitsee tarvitsevansa palvelut. Sitäpä ei jeppe tietenkään kertonut, ettei siellä tarjottimella mitään uusia ja tehokkaita eväitä ole. Ehkä nyt vain enenevissä määrin sysätään työttömiä työkokeiluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan, sillä siten syntyy illuusio siitä, että haastattelut toimivat. Todellista ongelmaa vaan ei ratkaista tällä tavoin. Otteri Perpokin aina hokee, että työllisyys pitää saada nousuun ja tukien maksaminen vähemmäksi. Kyllä, kyllä, mutta työllistymistä edistävissä palveluissa pyörivät elävät myös tukirahoilla, tukien maksaminen ei palkattomalla työllä vähene.

      Mutta tosiaan, ei se haastattelu mitenkään epämiellyttävä ollut. Nauraa höröttelimme haastattelijan kanssa yhdessä. Hän pyysi minua julkaisemaan CV:n CV-netissä. Sanoin, että toki voin näin tehdä, vaikkei siitä mitään hyötyä ole. Haastattelija yritti piipittää, että esimies oli kertonut jostain tyypistä, joka oli iha oikeasti saanut sen kautta töitä. ''Se on kuule ihan urbaanilegenda se'', sanoin haastattelijalle. Ja sitten yhdessä tälle naurettiin. Tietoihini haastatttelija oli kirjannut, että ''hakija on aktiivinen, työnhakuvalmiudet kunnossa, hyvä yleinen työmarkkinatietous''. Totuudenmukainen kuvaus. kerroin hakevani oman alani töitä koko Suomen alueelta ja kaikkea maan ja taivaan väliltä Oulun seudulta. Että menisin kyllä töihin, mutten voi työpaikaksi muuttua. Oman alan töitä ei ole ja muihin en kelpaa. Sånt är livet, minkäs teet.

      Tuo elämän valuminen sormien välistä ahdistaa minuakin liian usein. Rahanpuute syrjäyttää tehokkaasti. Viime viikonloppuna Facebookista näin ystäväni päivityksestä, että hän oli lomalla käymässä täällä päin. Päivityksessä oli kuva, jossa istuttiin ravintolassa ruoan ja juoman ääressä. Siellä istui myös kolme muuta pitkäaikaista ystävääni. Minua ei oltu edes kutsuttu mukaan. Ei olisi ollut varaa, mutta kutsu olisi silti ollut kiva. Ja ehkä olisin kuitenkin saanut raavittua kasaan rahat edes siihen halvimpaan annokseen. Tällaiset tapahtumat viiltävät sieluun kyllä sellaisia haavoja, ettei niitä mikään työpaikka tai rahamäärä enää kunnolla paranna.

      Tästä tulikin nyt mieleeni, että pitäisikö tuo Facebook-tili ampua nyt kerrast poikki raketilla kuuhun? En minä itse sinne mitään päivitä, käytän sitä ainoastaan yhteydenpitovälineenä. Muitakin yhteydenpitovälineitä on. Joo-o!

      Poista
    2. No niin. Olipas vapauttava kokemus.

      Poista
  8. Jotta totuus ei unohtuisi, niin tässä istuu ihminen, joka on parhaillaan yliopiston leivissä (jo kolmatta vuotta) ja saanut työpaikkansa CV-netin kautta. En itsekään siihen systeemiin koskaan uskonut, mutta näin vain kävi. Kai olen jonkin sortin lottovoittaja. Ja siltä saralta on enemmänkin kokemusta: kerran ostin ystävättärelleni ja itselleni Casino-arvat (silloin markka-aikaan), ystävättärellä ei ollut rahaa edes siihen arpaan. No, otettiin viereiset kupongit ja hän voitti 200 000 markkaa. Olen siis myös melkein-casino-arpa-voittaja. Mitähän kaikkea tässä on vielä odotettavissa....

    Toivottavasti ymmärrät huumorin. Tiedän kyllä mitä työttömyys on. Tarkoitus ei ollut vitsailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksittäistapaus, mutta onnekas sellainen. Hienoa kuitenkin, että CV-netti auttoi kohdallasi pääsemään työn syrjään kiinni. Hienoja onnistumistarinoita!

      Omalla kohdallani laitoin CV-nettiin ilmoituksen TE-toimiston virkailijan pyynnöstä tammikuussa 2013, kun työttömyyteni alkoi määräaikaisen työn päättymisen seurauksena. Suurin odotuksin toki, kun työantajat kuulemma aktiivisesti etsivät tekijöitä sieltä ja lisäksi TE-toimiston asiantuntijat etsiessään rekrytointitoimeksiantoihin sopivia kandidaatteja.

      Tuo CV-netin laskuri on ihan näppärä tapa seurata luetaanko ilmoitustani ylipäätään. Ilmoitus on ollut aktiivinen koko ajan ja olen pyrkinyt otsikoimaan sen mahdollisimman hyvin ja muun kuvauksen itsestäni myös. Siis laatinut sen ihan "tositarkoituksella". Noh, tähän päivään mennessä (maaliskuu 2017) ilmoitustani on luettu/katseltu kokonaiset kolme (3) kertaa. Näistä ensimmäisen katselukerran seurauksena (heinäkuu 2013) sain sähköpostiini verkostomarkkinointimainoksen. Kalaöljyä olisi minulle kaupattu, mutta jätinpä kuitenkin tarjouksen käyttämättä. Toinen katselukerta tapahtui huhtikuussa 2015 kun TE-toimiston virkailija tarkisti CV-netin ilmoitukseni osallistuessani TE-toimiston CV kuntoon -työnhakuvalmennukseen. Vastaanottamieni kommenttien perusteella ilmoitukseni oli otsikkoa myöten hyvin laadittu ja selkeä. Mitään erityistä muutettavaa ei kuulemma ollut. Kolmas (ja toistaiseksi viimeisin) katselukerta tapahtui kesäkuussa 2015 kun osallistuin TE-toimiston järjestämään "Uusia keinoja työlistymiseen" -sparraustilaisuuteen jossa TE-toimiston työnhaun asiantuntija lukaisi ilmoitukseni ja neuvoi liittämään mukaan LinkedIn -palvelun ilmaisprofiilin.

      Ja siis taustatietona tohtorintutkinto, 10 vuoden pätkätyökokemus ja kohtalainen julkaisuhistoria (h-indeksi 19). Asiantuntijatyötä ilmoitan CV-netin ilmoituksessa hakevani ja ainakin TE-toimiston asiantuntijan mukaan ilmoitus on selkeä ja hyvin osaamistani kuvaava.

      Kokemukseni perusteella päättelen etteivät työantajat ainakaan omalla alallani kovin innokkaasti hakuja tee, ja että todennäköisesti oma työllistymiseni edellyttää oma-aloitteisuutta työpaikkailmoituksiin vastaamiseen sen sijaan että työantaja löytäisi minut TE-palvelujen kautta CV-netissä ilmoittaneiden työnhakijoiden joukosta. Tästä keskustelin virkailijan kanssa myös tuossa TE-toimiston määräaikaishastattelussa, jota kuvasin aiemmin. Ystävällinen virkailija oli kuitenkin sitä mieltä että "kaikki verkot kannattaa pitää vesillä", joten jatkukoon tuo CV-netti kohdallani, vaikkei siitä toistaiseksi mitään konkreettista hyötyä ole minulle ollutkaan.

      Poista
    2. Tällaiset tarinat ovat aina tervetulleita. Taidanpa itsekin muotoilla sen CV:n sinne CV-nettiin niin, että joku saattaisi kiinnostua. Myyvä otsikko minulla on jo valmiina. Jos en saa sillä yhtään katselukertaa, niin jo on kumma. En kerro sitä tänne, rupeatte vielä matkimaan :) Otsikon avulla tuskin kuitenkaan vielä niitä töitä saan.

      Poista
  9. Itse en ole julkaissut CV:täni CV-nettiin, koska pelkään. Pelkään sitä, että esim. joku puhelinmyyntifirma tarjoaa mulle työtä, ja saan karenssia, kun kieltäydyn. Eli miten nää homma menee; Voiko siitä saada karenssia, jos joku paskalafka tarjoaa CV-netin kautta työtä ja siitä kieltäytyy? Haen kyllä aktiivisesti työtä, mutta haluan itse valita paikat, mihin haen. Minulla tuo määräaikaishaastattelu on vasta edessä, ja epäilen, että siinä on sitten pakko sopia CV:n julkaisusta CV-netissä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoli pois, karenssia voi pukata vasta silloin kun TE-toimisto tekee sinulle henkilökohtaisen "työtarjouksen". TE-toimiston työtarjouksissa on velvoitteita, mutta muuten nuo CV-netin kautta tulevat mahdolliset muut yhteydenotot työnantajilta eivät sido sinua mihinkään.

      Määräaikaishaastattelussa voidaan ottaa CV-netti puheeksi, mutta sen julkaisemiseen ei voida kuitenkaan velvoittaa.

      Toisaalta, ei kai siitä CV-netin ilmoituksesta mitään haittaakaan ole. Itsehän saat päättää mitä siellä itsestäsi kerrot ja anonymiteetti säilyy mikäli niin haluat. Eli pelko pois :)

      Poista
    2. Minä olin kyllä siinä luulossa, että voivat ihan velvoittaa sen CV-netin ilmoituksen julkaisemiseen. Itse sovin ihan vapaaehtoisesti, että julkaisen CV:n, onhan se aiemminkin siellä ollut. Karenssia saattaa napsahtaa siinä vaiheessa, jos en muista julkaista ennen sovittua päivämäärää. Sen haastattelun aikana sovitut tehtävät pitää siis tehdä, muuten ei hyvä heilu. Minulla näitä tehtäviä oli kaksi: haen töitä ja julkaisen CV:n CV-netissä. Klikkaan siis vaan raksin ruutuun kohtaan ''haen töitä'' ja julkaisen sen CV:n.

      En murehtisi liikaa tuon CV:n julkaisemista. Anna mennä vaan. Minun CV:täni ei ainkaan katsottu kertaakaan. TE-palvelut ei voi myöskään määrittää sen sisältöä. Senhän voi muotoilla niin, että tuskin kukaan mitään tarjoaa. Tai sitten sinne voi ihan selkeästi kirjoittaa, että on kiinnostunut pelkästään palkkatyöstä, ei mistään Tupperware-esittelijän harrastuksesta tai D-vitamiin kauppaamisesta. Saattaahan myös olla, ettei TE-palvelut saa mitään tietoa, jos joku työnantaja työtä tarjoaa. Eivät sitten osaa myöskään karenssia antaa, jos työtön kieltäytyy tarjotusta työstä.

      Poista
  10. Jos CV-netin suostuu julkaisemaan, velvoittavat myös sitä kautta tulleet työtarjoukset työtöntä karenssin uhalla hakemaan. CV-netti on vapaaehtoinen, pakolliseksi se muuttuu sen jälkeen, jos suostuu sen sisällyttämään työllistymissuunnitelmaansa. Karenssi napsahtaa siis siinä vaiheessa, jos joku työnantaja (esim. puhelinmyyntifirma) tarjoaa työttömälle töitä CV-netin kautta, työtön ei haekaan ja työntarjoaja inhottavuuksissaan päättää käräyttää tästä hyvästä työttömän TE-toimistolle. Riski on siis olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä pitää paikkaansa. Työnhakija menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti, mikäli hänen todetaan menetelleen työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla.

      TE-toimisto voi tarjota työnhakijalle työtä tekemällä työtarjouksia. Myös työnantaja voi tarjota työnhakijalle työtä suoraan (esim. CV-netin välityksellä). Jos työnhakija kieltäytyy TE-toimiston tarjoamasta tai muuten tarjotusta työstä ilman pätevää syytä, karenssi on 60-90 päivää, riippuen työn kestosta.

      HUOM: Jos työnhakija aiheuttaa omalla menettelyllään sen, ettei työsuhdetta synny, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä. Eli vaikkapa työnantajalle haistattelu tai muunlainen "EVVK-tyyppinen" käyttäytyminen, jolla on pyrittyi torpedoimaan työn saamisen edellytykset voidaan tulkita tällaiseksi menettelyksi.

      Työnantaja voi todellakin ilmoittaa tällaisesta "hankalasta" työnhakijasta TE-toimistoon, vaikka ihan harmistuksissaan pettyessään työnhakijan motivaatioon. Toisaalta miten halukkaita työantajat mahtavat olla palkkaamaan henkilön jos hänen käytöksestään suorastaan huokuu vähäinen kiinnostus ja inho tarjottua paikkaa kohtaan? Ainakaan asiakaspalvelutyöhön tai huolellisuutta vaativaan työhön en tällaista henkilöä voisi kuvitella palkkaavani. Jonnekin pimeään luolaan kivenhakkaajaksi ehkä, mutta lähtökohtaisesti kai sen työntekijänkin soisi olevan työssä ihan omasta halustaan.

      LISÄKSI: jos työnhakija eroaa vastaanottamastaan työstä ilman pätevää syytä tai hänet todetaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, karenssi on 90 päivää.

      työtarjoukset ovat pääasiassa kontrollimenetelmä, jolla pyritään valvomaan, että työnhakija hakee työtä. Itse uskon enemmän vapaaehtoisuuteen sekä tuen tarjoamiseen työnhaussa kuin pakottamiseen, kun mietitään miten työnantajat ja työntekijät saataisiin kohtaamaan mahdollisimman hyvin. Kuinka motivoituneen työhakemuksen/työntekijän työnantaja saa pakotetusta ihmisestä? Aktiiviset työnha- kijat löytävät paikat muutenkin. Jos ihminen ei osaa hakea töitä, niin silloin työtarjouksesta voi olla myös hyötyä. Muuten hyötyjä työnhakijoille ja työnantajille on aika vaikea nähdä. En keksi miten työtarjousmenetelmää pystyisi kehittämään. CV-netti on konseptina mielestäni paljon parempi, mutta ei tietenkään toimi ilman suurta määrää rekrytoivia työnantajia. Ja niitä mielekkäitä töitä. Puhelinmyynti tai muu tyrkyttäminen olisikin todella viheliäistä työtä.

      Poista
    2. Kääk ja argh! Siis mitään pakkoa tuon CV-netin kanssa tolskaamiseen ei olisi ollut? No,jos ilmoituksen on yhtä houkutteleva kuin ennenkin, niin ei mitään hätää. Kirjoitin siihen ihan suoraan, etten ole kiinnostunut puhelinmyynnistä. Ainoastaan se nyt jäi mietityttämään, että julkaisin siis vain esittelyn, en varsinaista CV:tä. Siihenkin annettiin palvelussa mahdollisuus. Mutta tuleeko TE-palveluilta noottia, koska tehtävässä lukee, että julkaisen CV:n CV-netissä? Riittääkö se pelkkä esittely ja sähköpostiosoite, josta työnantaja voi erikseen CV:n kyllä pyytää?

      Poista
    3. Oma kokemus cv-netistä on, että se on vapaaehtoinen eikä sitä kautta tulevat tarjoukset velvoita. Mutta en ole täysin varma oliko cv nettiä merkitty suunnitelmaan aikoinaan. Ilmoitukseen en koskaan laittanut cv:tä vaan selkeän esittelyn itsestäni, työt joita haen sekä hakualueet ja yhteystiedot. Ei minulle ainakaan koskaan TE-toimistosta sanottu oliko hyvä vai huono. Taisivat olla lähinnä tyytyväisiä kun se siellä oli.
      Lopputuloksena sain pari ihan oikeaa työtarjousta (ja muutaman roskailmoituksen eli puhelinmyyntiä). Toinen ei johtanut työpaikkaan ja toinen tuli juuri kun olin aloittamassa opiskelut. Työnantaja oli kohtelias ja toivotteli mukavia opiskeluja. Jälkeenpäin harmittaa tuo koska siitä olisi voinut poikia pidempikin työpaikka.
      Kyllä se cv-netti kannattaa laittaa jos haluaa vähän lisää mahdollisuuksia työllistyä. Työllistymissuunnitelmaan en sitä antaisi laittaa jos se sattuu velvoittamaan. Mikä on pahempaa kuin joku älytön lehtikauppiasduuni josta ei tienaa mitään. Ja sellaiseen karenssin uhalla.

      Poista
    4. Minun oli pakko esittely sinne CV-nettiin julkaista, koska annoin laittaa sen sinne suunnitelmaan. Kaikki ne suunnitelmaan kirjatut tehtävät täytyy suorittaa, muuten tulee kai sapiskaa. Toivottavasti se pelkkä esittely riittää, varsinaista cv:tä en siis julkaissut, vaan laitoin siihen esittelyyn, että cv:n saa pyytämällä. Esittelyssä ei myöskään ole ikää, nimeä tai sukupuolta. Enpä usko, että sitä kautta mitään kuuluu. Olisin kyllä kiinnostunut tietämään, että minkä alan työnantajat sieltä työntekijöitä etsivät. Osaisi kohdentaa esittelyn oikein. Siis niiden telemarkkinointifirmojen lisäksi, niistä en ole kiinnostunut. Tiedustelin asiaa TE-palveluiden haastattelijalta, mutta hän ei tietenkään tiennyt sitä. Teki mieli tokaista, että otapa sitten selvää! Ymmärrän kyllä, ettei kaikkea voi tietää, varsinkaan jos on uusi työntekijä, mutta voisin lyödä vetoa, ettei tyyppi tiedä asiaa vieläkään. Jos sama jeppe soittaa kolmen kuukauden päästä, niin kysyn asiaa uudelleen.

      Poista
  11. Haitko muuten Kelaan käsittelijäksi töihin? Vaikuttaa että joku kaltaisesi on siellä, niin tutun kuulosta tekstiä tässä.
    http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005115840.html

    Että ei näytä olevan pelkästään vakuutusyhtiöiden tapa toimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toki hain. Mutta nykyään joka paikkaan soveltuva koulutus tuntuu olevan merkonomi tai tradenomi. Eipä siinä, varmasti ihan asiallisia koulutuksia, mutta en kyllä ymmärrä mitä erityistä hyötyä niistä olisi esim. etuuskäsittelijän työssä. Laskemaan opitaan jo ala-asteella. Ja nyt seuraa armotonta yleistämistä, anteeksi jo etukäteen, jos joku pahoittaa tästä mielensä, mutta minun kokemukseni mukaan laatikon terävimmät työkalut eivät mene tradenomikoulutukseen. Viimeisin työpaikkani vakuutusyhtiössä oli täynnä kaupallisen alan ihmisiä. En usko, että suurinta osaa olisi ihan oikeasti kiinnostanut vähäosaisten kanssa asiointi. Poikkeuksia ihan takuulla on, mutta kyllähän tuollakin keskustelun taso oli melko köyhää. Meikit, merkkivaatteet, lomamatkat, iltamenot. Huomasin kyllä ne kummastelevat katseet, kun ainoana tyyppinä luin Maaseudun tulevaisuutta kahvihuoneessa. Kerran erehdyin harmittelemaan ääneen munantuottajien ahdinkoa. Kukaan ei sanonut mitään, joku vain vaivaantuneena vaihtoi puheenaihetta. En nyt siis väitä, että oma luonnontieteilijän koulutukseni olisi se paras etuuskäsittelijän tehtävään, varmaan se olisi tuleva sosiaalityöntekijän koulutus, mutta ei se minusta kaupallista koulutusta huonompi ole.

      Mutta onneksi en pääse sinne Kelalle hommiin, olisin sinne liian tarkka ja perusteellinen. En hennoisi hutiloida päätösten kanssa, jotka määrittävät saako joku ruokaa tai lääkkeitä.

      Poista
    2. Ja taitaa noilla Kelan etuuskäsittelijöillä olla melkoiset työpaineet: ylitöitä ja viikonlopputöitä eikä ehdi työrumbasta palautumaan. Väsyneenä sitten jokainen tekee enemmän niitä virheitäkin. Ja varmaan heillä on jotkin päivätavoitteetkin kuinka monta päätöstä on tehtävä. En varmaan ylitunnollisena jaksaisi kauaa moisessa työssä.

      Poista
    3. No ihan takuulla on kovat paineet. Tuohonkin juttuun joku kommentoi, että etuuskäsittely on ihan yksinkertaista, tulot miinus verot. No ei ole. Pitää tietää, että mitkä tulot ja menot otetaan laskelmissa huomioon. Kunnissa käytännöt hieman vaihtelivat, mutta nyt ei saa vaihdella, kun Kela hoitaa. Ongelma lienee se, ettei niitä kaikkia käytäntöjä vielä oltu aluksi päätetty siellä Kelassakaan. Taisi tuolla lukea, että 15-20 hakemusta päivässä pitää käsitellä. Se on paljon, koska nythän kaikki hakemukset on aluksi uusia hakemuksia, kaikki liitteet pitää syynätä ja lisäselvitykset pyytää. Työnantaja kannustaa... eli potkii pellolle, jos ei suorituksia synny.

      Poista
    4. Kelan etuuskäsittelijän tehtäviin liittyen työstä maksettava palkka näyttää olevan varsin maltillinen esim. suomalaisten keskipalkkaan (vajaat 3700 eur) verrattuna. Vastikään nimittäin huomasin TE-palveluiden työpaikkailmoituksissa etuuskäsittelijän työpaikkailmoituksen, jossa palkaksi mainittu kiinteä 2245 eur/kk. Tehtävään valittavalla tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto, eli todennäköisesti käytännössä aiemmin keskustelussa mainittu tradenomi.

      Tarkoitukseni ei ole aloittaa palkkavertailukeskustelua ja tottahan monelle työttömälle kelpaisi varmasti alhaisempikin tulotaso, mutta jotenkin tulin vain ajatelleeksi että minkähänlaisia "korkeakoulutettuja asiantuntijoita" tuollainen palkkataso kiinnostaa hakemaan paikkaa?

      Poista
    5. Tradenomeja on kortistossa niin paljon, että tuon paikan täyttäminen ei tuo ollenkaan hankaluuksia.

      Poista
    6. En oikein vertaisi mitään tuohon keskipalkkaan, se nyt vaan kertoo sen, että osa tienaa törkyisen paljon ja heidän tienestinsä nostaa lukemaa. Suurin osa palkansaajista tienaa vähemmän kuin tuon. Mediaanipalkka on parempi vertailuun, se on jotain vähän alle 3000e. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tienaavat yleensä enemmän ja ylemmän vielä enemmän. Työtön korkeakoulutettu saa työmarkkinatukea käteen yhtä paljon kuin työtön marketin kassa. Kun on omalta alalta työpaikat kadonneet kuin pieru Saharaan, niin kummasti alkaa kiinnostamaan nuo parin tonnin ihan kohtuu vaativat tehtävät, joihin vaaditaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Oman alani aloituspalkaksi suositeltiin liiton sivuilla 2600e. Ainahan sitä saa suositella. Ympäristöalan palkkataso on varsin maltillinen verrattuna moneen muuhun alaan. Yksityisen leivissä saattaa päästä melko hyviin tienesteihin, mutta alan suurin työllistäjä on julkinen sektori, jossa jäädään johonkin 3000e tuntumaan. Kelpaisi minulle oikein hyvin. Vähempikin kelpaisi, kunhan työ vaan olisi mielekästä. Ympäristöalaa tuskin kukaan rahan takia valitsee. Esim. alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tradenomit tienaavat yleensä enemmän. Että heille tuo etuuskäsittelijän palkka on varmaan ihan perseestä. Sillä saa ostettua liian vähän skumppaa ja Guessin laukkuja. Tradenomejakin on kuitenkin käsittääkseni paljon työttömänä, joten pakko on kelvata. Minulla on lähipiirissä yksi tradenomi, muuten oikein fiksu ja osaava ihminen, tarkempi rahoistaan kuin minä, joten se siitä yleistymisestä, mutta joka tapauksessa hän on osa-sijaisena myyjänä kenkäkaupassa. Jäi muutamaksi vuodeksi lapsia kotiin hoitamaan ja sen jälkeen koulutusta vastaavia töitä ei tippunut enää. Ennen lapsia tienasi n. 4000e vastuullisissa tehtävissä. Nyt kärsii vittumaisen pomon kyykytystä noin 11 euron tuntipalkalla.

      No, et halunnut palkkavertailua, mutta sellaisen sait :)

      Poista
    7. Kännykkä kirjoittelee puolestani mitä sattuu... osa-aikaisena kenkäkaupassa töissä on tuttavani.

      Poista
  12. Tuo etuuskäsittelijän työn sisältö on todella tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin tiedekorkeakoulutaustaisille. Sosiaalityön opinnot toimisivat varmaan pohjana työn sisältöön paremmin kuin moni muu, mutta oikeat sosiaalityöntekijät pyritään nykyisin ohjaamaan haastavaan asiakastyöhön. Ymmärrän hyvin, että etuuskäsittelijän työkin sopisi hyvin paikkaamaan taloutta, mutta sisällöllisesti se ei ehkä pidemmän päälle vastaa muita tarpeita. Eri asia tietysti on se, kuka KELAsta ylipäätään työtä voi saada. Itse en tunne ketään ja omat hakemukset ovat kautta vuosien vetäneet vesiperän...välillä "kirjeessä hakijalle" on ehdottomasti kehotettu hakemaan muita, nimettyjä työpaikkoja, mutta nekin haut ovat siis aina olleet tuloksettomia.

    Mielestäni ainoa merkittävä asia koulutusalan valinnassa ja työpaikan (mahdollisessa) löytämisessä on niiden yhteneväisyys omien perusolettamusten ja arvojen kanssa. Vakuutusyhtiöiden (myynti)konttorithan ovat oikeistolaisia kuin pankit konsanaan (no samasta kokonaisuudestahan on tietysti kysekin). Eipä ihme jos työntekijäkunnassa ei oikein jakseta (ja osata) suhtautua huono-osaisuuteen lainkaan rakentavasti. Tuttu ilmiö muuten monilta muiltakin aloilta ja sektoreilta - ja ihan meidän akateemisista höpölaitoksistammekin. Edellisiinkin viitaten sosiaalityö on varmaan paikkaansa puolustava alavalinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuskin moni sosiaalityön pätevyyden omaava tyytyy tuohon etuuskäsittelijän hommaan, kun koulutusta paremmin vastaavaa työtä pitäisi olla tarjolla. Itse tekisin ihan mielelläni etuuskäsittelijän hommaa tässä vaiheessa, koska työ tukisi opintoja ja lompakkoa mukavan sopivasti. Jos saan sen sosiaalityöntekijän pätevyyden hankittua, niin tarkoitus olisi toki päästä hieman haastavampiin tehtäviin. Haluaisin päästä sellaiseen tehtävään, jossa saisin tarkastella asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Ei niin, että kun ihminen kertoo olevansa persauki, niin pyydän vain tositteita tuloista ja menoista ja lasken onko oikeutusta johonkin tukeen. Haluan selvittää asiaa tarkemmin, mistä syystä ollaan persauki, voisiko tilanteeseen olla jotain muutakin tukea kuin rahallista tukea? Mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat pitää saada esille ja hoitoon. Etuuskäsittelijä ei ole kiinnostunut siitä, että ostanko toimeentulotuella joka viikko kaksi salkkua Pirkka olutta. Jos myyn kirpparilla kahden sadan edestä tavaraa, saan tililleni rahat ja ostan rahalla kahdeksan salkkua Pirkka olutta, niin jo alkaa etuuskäsittelijää kiinnostamaan. Ei tietenkään tuo yletön alkoholinkulutus, vaan ne kirpparilta saadut ylimääräiset rahat, jotka vähentävät perustoimeentulotukea. Sosiaalityöntekijänä toivoisin, että saisin paneutua oikeaan ongelmaan eli alkoholismiin. Toki voi olla niinkin päin, että alkoholismi on seurausta persaukisuudesta, tai oikeastaan persaukisuuden aiheuttamasta syrjäytymisestä, mutta joka tapauksessa näitä ongelmia ei hoideta pelkästään rahalla. Olen myös kiinnostunut työstä maahanmuuttajien parissa. No niin, saatte asetella päähäni kukkahattua ja solvata suvakkivihervassariksi. Ihan vapaasti, ei tunnu missään, guilty as charged. En ole sitä mieltä, että kaikki maailman turvapaikanhakijat pitää haalia Suomeen, en ole sellaista henkilöä tavannutkaan, joka näin ajattelisi. Ihan kaikkien etu on kuitenkin se, että ne turvapaikanhakijat, jotka tänne saavat luvan jäädä, saavat kunnollista apua kotoutumiseen. Ja myös niitä päätöstä odottavia ja päätöksistä valittavia täytyy kohdella ihmisarvoisesti.

      Niin rahalle perso se minäkin kuitenkin olen - lue pankkitilin saldo nolla - että lähetin työhakemuksen siihen samaan viheliäiseen vakuutusyhtiöön, jossa olin onnettomana töissä viime vuonna. Tuskin kuitenkaan saan sitä työtä, koska olin siinä niin hidas. Onneksi. Jotenkin vain tuntui velvollisuudelta hakea tuota paikkaa, kun se kerran avoinna oli. Työttömän työ on hakea työtä -mantra on iskostunut syvään.

      Poista
    2. Rahan arvon ja hyvän maun tunteva juoppo ei osta kallista ja pahan makuista Pirkka-olutta. Lidlistä saa halvinta keskiolutta 0,82 eurolla pantteineen ja se on jopa ihan hyvääkin. Taisi olla Olvin tekemää...

      No sepä siitä huumorimielellä mainostamisesta, mutta alkoholismiin liittyvään sosiaalityöhön olisivat mielestäni parhaimmat asiantuntijat juurikin ne raitistuneet alkoholistit. Homma kun vain ei ole niin yksinkertainen, että alkoholistille sanotaan, että lopeta se juominen ja annetaan jokin maksusitoumus katkaisuhoitoon, joka yleensä toimii vain ”varikkopysähdyksenä”, jossa pahimmat vieroitusoireet ja krapulat saadaan podettua ja sama sekoilu jatkuu sen jälkeen samaan malliin.

      AA-kerhojakin on, mutta nekin ovat hyvin kirjavia osallistujiensa suhteen ja riippuu paljolti siitä ryhmästä, että tunteeko alkoholisti sen omakseen ja saavansa apua sitä kautta. Eikä juoppo niihin ryhmiin lähde puhumaan omista henkilökohtaisista asioistaan pitkän putken jälkeen oksennuskrapulassa ja sitten kun siitä on toivuttu, alkaakin se kriittisin aika, jolloin sitä apua pitäisi saada heti ennen kuin korkit taas narahtavat uudelleen auki.

      Kuitenkin nykyisin työttömienkin asioista ovat päättämässä sellaiset ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet työttöminä.

      Eli sellaisen kokemusperäisen asiantuntemuksen perään kuuluttaisin kovaan ääneen.

      Poista
    3. Kokemusasiantuntijuus on varmasti hyvästä, mutta en näe, että se on välttämätöntä ja tietenkään se ei pelkästään riitä. Elämäm koulun lisäksi pitää olla oikeat tutkinnot suoritettuna. Entiset kunnon rapajuopot tuskin opintoihin tai työhön kykenevät. Johonkin työhön ehkä, mutta sosiaalityö voi olla liian vaativaa. Lievemmästä alkoholiongelmasta selvinneet sopivat varmaan hyvin, jos muuten ovat tehtävään sopivia.

      Sosiaalityössä päihdeongelmat näkyvät joka puolella, esim. lastensuojelussa ja vanhustyössä. Pitää olla valmiuksia tunnistaa ongelma ja ohjata ongelmainen oikeaan hoitoon. Valmiuksia saa varmasti opintojen aikana ja työssä opitaan lisää. Itse näen tärkeänä, että on sisäistänyt muutaman tärkeän seikan: alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on osittain perinnöllinen sairaus. Alkoholismia on eri tyyppistä, kaikki eivät juo joka päivä. Suurin osa alkoholisteista käy töissä. Jotkut uskottelevat itselleen, että koska työpaikalla käyminen vielä onnistuu, niin ongelmaa ei ole. Vaikka vaimo ja lapset ovat jo aikaa sitten lähteneet ja kaikki vapaa-aika kuluu lähibaarissa. Varsinaisten alkoholistien lisäksi on myös suuri joukko alkoholin suurkuluttajia, jotka kiikkuvat alkoholismin partaalla. Kaikista ei tule ojassa örveltäviä rapajuoppoja. Jotkut vain juovat paljon ehkä koko elämänsä ajan. Terveenä tuskin kuitenkaan pysyvät. Sama hoito ei sovi kaikille. Kaikilla ei ole tarvetta katkaisuhoitoon tai antabuskuuriin. Jotkut tarvitsevat alkoholiriippuvuuden lisäksi hoitoa myös alkoholista riippumattomaan psykiatriseen häiriöön. Joillekin riittää huomattavasti lievempi hoito. Alkoholismista voi parantua. Joillekin ainoa vaihtoehto on panna korkki kiinni lopullisesti, jotkut pystyvät kohtuullistamaan käytön lääkityksen avulla tai ilman. Tästä joillakin on ilmeisesti eri käsitys, täysraittius on kuulemma ainoa oikea vaihtoehto, mutta asia on kylläkin oikeasti niin, että jotkut pystyvät vähentämään käytön muutamaan annokseen.

      Poista
  13. Samaa mieltä. Pätee niin työttömyyteen, alkoholismiin kuin mielenterveysongelmiinkin. Vertaistuki on tärkeää. En ymmärrä miten joku yksi- tai moniongelmainen voisikaan ottaa vakavasti 25v sosionomia jolla ei ole vaadittavaa elämänkokemusta. Asiakkaat saattavat olla jopa tuplasti vanhempia.

    VastaaPoista
  14. "Tuohonkin juttuun joku kommentoi, että etuuskäsittely on ihan yksinkertaista, tulot miinus verot. No ei ole. Pitää tietää, että mitkä tulot ja menot otetaan laskelmissa huomioon."

    Ei köyhällä toimeentulotukea tarvitsevalla niin kamalasti ole "eri lähteistä"-tuloja, että niiden selvittäminen olisi jotenkin erityisen työlästä ja sen lisäksi useimmat tuet maksetaan Kelan kautta, joten niistä ei tarvitse edes pyytää toimeentulotuenhakijan toimittamia asiakirjoja. Työttömällä on tietyt tuet, leskellä on tiettyjä tuloja, lapsien osalla on tiettyjä tuloja (mm. elatusapusopimuksia on pyydetty toimittamaan useampia kertoja), opiskelijan osalla on tiettyjä tuloja, eläkeläisellä on tiettyjä tuloja, vammaisella tiettyjä tuloja... ja laissa mainitaan selkeästi, mitä tuloja/tukia ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa tuloksi.

    Ja ne toimeentulotukilaskelman perusosassa huomioon otettavat menot on selkeästi määritelty laissa.

    Tulojen ja toimeentulotuen perusosassa huomioitavien menojen lisäksi otetaan huomioon samassa taloudessa asuvien kaikki varat ja myytävissä oleva omaisuus.

    Kyllä ihan lehdistäkin on luettavissa, että Kelassa on lähdetty perustoimeentulotukilaskelman lisäksi tekemään ihan ylimääräistä sosiaalista selvitystyötä ja salapoliisityötä lisäselvityspyyntöhankuammunnalla, joskos löytyisi jokin keino välttää toimeentulotuen myöntäminen.

    https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/04/07/kela-hylkaa-toimeentulotukihakemuksia-yha-enemman/


    Toki osa toimeentulotuen hakijoista jättää ilmoittamatta tilejä, asuntosäästötilejä, tavoitesäästötilejä ja muuta omaisuutta... mutta yleensä näiden henkilöiden osalla ei edes yritetä selvittää ilmoittamattomia varoja, koska keskitytään etsimään ilmoittamattomia tuloja ja varoja jostain ihmeen syystä vasta pitkään toimeentulotukea saaneiden osalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, no en tarkoittanut, että toimeentulotukilaskelman tekeminen jotain rakettitiedettä olisi, laissahan siitä säädetään. Kuitenkin hieman monitahoisempi juttu kuin tulot miinus menot. Osa tapauksista on selvää pässinlihaa, mutta osa vaatii varmasti enemmän aikaa. Etuutta hakevien joukossa on myös työssäkäyviä, sivutoimisia yrittäjiä, kuolinpesän osakkaita ja herra tietää mitä muita, joiden tilanne ei ole niin suoraviivainen kuin persaukisella yksinasuvalla työttömällä. En kuitenkaan usko, että yksittäiset etuuskäsittelijät tahallansa lähettelisivät selvityspyyntöjä, jotta käsittelyajat lyhenisivät. Etuuskäsittelijät ovat vain ihmisiä, ja osa on täysin uusia työntekijöitä, jotka saattavat tietämättömyydestä johtuen pyytää selvitystä, jota ei tarvita asian käsittelemiseksi. Ainakin alkuvuodesta työntekijöiden ohjeistuskin oli ilmeisesti riittämätöntä, esim. ei tiedetty lasketaanko työttömän liiton jäsenmaksut menoiksi vai ei. Kunnissa käytännöt vaihtelivat, nyt täytyy olla samat säännöt kaikille. Osa etuutta hakevista ei liitä hakemukseen tarvittavia liitteitä ja itkee sitten viivästynyttä päätöstä turuilla ja toreilla. Myönnän toki, että itsellä on helppo huudella, kun on saanut koulutuksen myötä hyvät tiedonhaku- ja kapulakielenlukutaidot, ja hakemuksen laatiminen on yleensä helppoa. Minusta Kelan toimipisteissä pitäisi aulassa olla alue, jossa olisi päätteitä ja neuvojia, joiden avulla hakemuksia voisi laatia. Hakemuksia on hylätty paljon varsinkin sen takia, että kaikki tukea hakeneet eivät ole tukeen tulojensa perusteella oikeutettuja. Osa näistä hakijoista hakee perustoimeentulotukea arvatenkin ainoastaan sen kielteisen päätöksen takia, jotta voivat sitä sitten kunnan sosiaalitoimelle näyttää. Harkinnanvaraista etuutta ei ilmeisesti saa ennen kuin perustukea on haettu. Osa hakee tukea, kun rahat on loppu ja hakeminen on kuitenkin suht helppoa. Jotkut kuvittelevat, että koska tilillä ei ole rahaa, niin toimeentulotukea maksetaan automaattisesti. Hakemallahan se selviää, ettei näin ole.

      Poista