Liian moni työtön häpeää työttömyyttään ja tuntee itsensä epäonnistuneeksi, huonommaksi ihmiseksi. Työtön saattaa jäädä pois kutsuilta vain väistelläkseen ''mitä tee työksesi'' -kysymyksiä. Tuttavan puheluun saattaa jäädä vastaamatta, kaupassa puikahtaa entistä koulutoveria hyllyjen taakse piiloon. Teen sitä itsekin välillä. Siis välttelen kuulumisieni kertomista, sillä aina se ei vaan huvita. Mutta.
Minä en häpeä! Sillä miten Suomen surkea työllisyystilanne on muka minun syyni? Jos työpaikkoja ei riitä minulle asti, niin minä en todellakaan pode huonoa omaatuntoa siitä, että lorvailen kotona ja nostan työttömyyskorvausta. Työttömyys ärsyttää. Olen turhautunut. Olen vihainen. Mutta häpeää tunteakseni minun olisi tehtävä jotain tieten tahtoen väärin. Haen työtä, tahdon tehdä työtä, joten syön ihan hyvillä mielin.
Missä taivas on?
Missä jumala on, kun lauma polkee paikallaan?
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?
- Apulanta
Erittäin hyvin sanottu.!
VastaaPoistaKiitosta vaan. Minusta on kamalaa, että jotkut kokevat olevansa niin arvottomia vain siitä syystä, etteivät käy töissä. Ehkä he lukevat liikaa jotain Suomi24:n keskusteluja, joissa kaikenmaailman tollot hokevat niitä iän ikuisia ''kyllä tekevälle töitä riittää'' -mantrojansa. Tilastojen mukaan (palkallista) työpaikkaa ei löydy lähes puolelle miljoonalle töihin kykenevälle ja haluavalle.
PoistaKiitos tästä kirjoituksestasi!
VastaaPoistaEipä kestä!
Poista