perjantai 8. toukokuuta 2015

Ettäs tiedätte

... vuosien opinnot vedetään vessanpöntöstä alas ja et kelpaa edes sinne kuuluisalle kaupan kassalle töihin. 

Noin marmatin edellisen postauksen lopussa. No sitähän minun piti vain näin perjantain kunniaksi tulla kertomaan, että en edes halua enkä hae sinne kaupan kassalle töihin. Jos ei muuta ole tarjolla, niin pitäkää tunkkinne!



7 kommenttia:

  1. En ymmärrä miksi kaikkien pitäisi ottaa vastaan ihan mitä tahansa työtä. Meistä jokaisella on kuitenkin omat taipumuksensa ja kiinnostuksen kohteensa. Myöskään psykologisia tekijöitä ei pidä aliarvioida. Miten introvertti edes pärjäisi jossain asiakaspalvelutehtävissä saati minkälaisen ostoskokemuksen asiakkaat saavat kun heitä palvelee teknisesti orientoitunut ihminen, joka ei osaa kuunnella eikä ymmärrä ihmisten tarpeita ja haluja?

    Aikanaan psykologisissa testeissä johonkin työpaikkaan (en muista mihin niistä haetuista 1500:sta) psykologi antoi palautetta ettei minua voisi päästää tuöskentelemään ihmisten parissa. Hän taisi tarkoittaa lähinnä sosiaali- tai asiakaspalvelutöitä. Kai se on tuo add ja asperger-piirteet lisämausteena joka pitää minut omassa maailmassani, josta käsin on hyvin vaikeata ymmärtää toisia ihmisiä.

    Nyt hukkasin ajatuksen.... Kai piti jotain vielä mainita että onko oikeasti laajempaa kuvaa katsottuna mitään etua siitä että tiettyihin tehtäviin sopimattomia painostetaan tekemään töitä joihin ei sovellu?

    Ennenkuin varsinainen lantamyrsky alkaa kommenteissa niin miettikääpä hetki haluatteko tosiaan hädän hetkellä hoitajaksenne henkilön, joka saadakseen lapsen lopettamaan itkemisen näkee loogisena vaihtoehtona joko huumaamisen tai tyynyn laittamisen kasvoille... Karmeita ääriesimerkkejä, tiedän kyllä mutta useinkaan pointti ei aina mene sievistellen perille! Kaikki eivät yksinkertaisesti sovellu mihin tahansa töihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja pitää vielä lisätä, että tuskin pääsisin sinne kaupan kassalle töihin, vaikka hakisin. Pitäisi ainakin poistaa CV:stä maisterintutkinto ja pari turhan vaativalta kuulostavaa työkokemusta. Ja siihen minä en rupea.

      Poista
  2. Ihan oikein, Osaton. Jos jokin ala oikeesti tökkii, ei sinne oo pakko edes hakea, pääsi tai ei. Pidä vaan ylpeyden rippeistäsi kiinni - uskon vakaasti, että vielä tulee sullekin se päivä, kun sinä oot se joka valitaan niiden kaikkien hakijoiden joukosta. Joko ihan omalle alalles tai sitten jollekin toiselle joka ei aiheuta etomisreaktiota. Eihän tää munkaan nykyduuni ihan koulutusta vastaa ja käy usein aika lailla voimille, mutta ymmärränpähän olla kiitollinen tästä kun oon muutakin nähnyt.

    Valoisaa kevättä ja virkistäviä lenkkejä koiran kanssa - ja maltillista työnhakua (vai oliko se harjoittelu..) ja uskoa itseesi kaikesta huolimatta! Joka päivä joku saa töitä - niin kuin Kiitos hakemuksestasi -Maria juuri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin voisin tehdä jotain muuta kuin oman alani töitä, mutta en nyt ihan mitä vaan. En väheksy kaupan kassalla työskenteleviä, mutta en voi sille mitään, että tuntisin itse oloni nöyryytetyksi, jos vuosien opiskelun jälkeen istuisin siellä kassalla nuorten tyttöjen ja poikien kanssa alle kympin tuntipalkalla. Ja en tosiaan edes usko sinne pääseväni, vaikka haluaisinkin. Opiskeluaikana hain kaupan kassalle töihin moneen otteeseen, mutten päässyt. Jos en päässyt silloinkaan, niin vielä vähemmän pääsen nyt.

      Mukavaa kevättä sinnekin! Työnhaku jatkuu, mutta valikoiden. Olen alkanut haistaa, mitkä paikoista ovat vain näennäisesti auki ja niitä en vaivaudu enää hakemaan. Harjoittelupaikkaa en enää hae, sillä harjoittelun piti alkaa viikko sitten ja minun kohhdalla se ei sitten alkanutkaan, koska en saanut harjoittelupaikkaa. Että semmoinen työvoimakoulutus. Että semmoinen tilanne omalla alallani. Edes palkattomana ei kelpaa. Kyllähän tuo on selvä merkki siitä, että on aika miettiä alan vaihtoa.

      Poista
  3. Onpa tosi ikävää, ettei harjoittelupaikkaa sitten löytynyt. Mielestäni kouluttajalla pitäisi olla tässä asiassa jotain vastuuta ja velvollisuus järjestää se paikka jostain.

    VastaaPoista
  4. Onpa tosi ikävää, ettei harjoittelupaikkaa sitten löytynyt. Mielestäni kouluttajalla pitäisi olla tässä asiassa jotain vastuuta ja velvollisuus järjestää se paikka jostain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kouluttaja aikoi käyttää kontaktejaan ja löytää minulle harjoittelupaikan. Minä lupasin hänelle jopa matkustaa toiselle paikkakunnalle monen sadan kilometrin päähän harjoittelemaan, koska sinne kuulemma ainakin pääsisin. En kyllä tiedä millä rahalla olisin matkustanut, sillä päivärahat kuulemma saisin, mutta ne tulevat jälkijunassa. Nyt tuosta lupauksesta on kulunut jo 2,5 viikkoa ja mitään ei ole tapahtunut. Veikkaan, että hän lähettää jossain vaiheessa sähköpostia ja pyytää tekemään jonkun ''kirjallisen projektin'' tms. Siinä tapauksessa kopioin vaikka Aku Ankan, laitan nimen alle ja laitan sen hänelle menemään. Minä en todellakaan tee jotain turhaa selvitystä ja raporttia, joka päätyy johonkin mappi Ö:hön. Ja sitten pitäisi valittaa kouluttajasta TE-palveluille. Mietin vaan, että vaativatko he sitten minulta esim. ylläpitokorvausta takaisin tai laittavatko jopa karenssin päälle. Syy ei ole minun, mutta noista työkkärin virkailijoista ei koskaan tiedä.

      Kesän lopulla järjestettävään kurssimatkaan en aio osallistua. Olen silloin ''sairas''. On liian katkeraa mennä sinne kuuntelemaan muiden juttuja harjoittelupaikoista ja en jostain syystä halua enää nähdä kouluttajan naamataulua.

      Poista