perjantai 21. marraskuuta 2014

Voi änkeröinen

Sähköpostiin kolahti kaksi ilmoitusta kahden eri työpaikan rekrytoinnin aikataulusta. Eli molemmissa on rekrytointi vielä meneillään ja aikovat ilmoittaa, jos kutsu haastatteluun käy. Toiseen paikkaan oli hakijoita 330 ja toiseen 392. Hiljaiseksi vetää. Taidan ruksia suosiolla listoilta pois, ei minulla ole noihin mitään mahdollisuuksia. Koulutus ja työkokemus soveltuvat kyllä molempiin, mutta eiköhän noiden satojen hakijoiden joukossa ole muutama yli-ihminen, joille paikat sitten menevät. Oikeastaan tuon ensimmäisen paikan hakijamäärän ymmärrän, sillä se sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja kelpoisuusehtona tarkemmin määrittelemätön keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Toisessa paikassa vaatimuksena oli korkeakoulututkinto luonnontieteelliseltä alalta ja sen korkea hakijamäärä taas kerran vahvisti sen, mitä olen täällä blogissa manannut jo useampaan otteeseen; työttömiä luonnontieteilijöitä on pilvin pimein. Työpaikat ovat kadonneet kuin pieru saharaan. Pruut ja prööt vaan. 

Olen toki hakenut muitakin paikkoja, mutta tuloksetta. Kahvilatyöntekijä, vahinkokäsittelijä, varastotyöntekijä, ympäristötarkastajan viransijaisuus, osa-aikainen myyjä. Siinä tämän viikon hakemukset. Mutta mappi ööhön päätynevät nekin vaan. 

Kolme viikkoa sitten sain haastattelukutsun asiakaspalvelutehtävään henkilöstövuokrausfirma Eilakaislalta. Ensimmäinen haastattelukierros toteutettiin videohaastattelun muodossa, jossa web-kameran avulla nauhoitin omat vastaukseni muutamaan kysymykseen. Toiselle kierrokselle en ilmeisesti päässyt, sillä sen jälkeen ei asiasta ole kuulunut pihahdustakaan, vaikka vastausta luvattiin kahden viikon sisällä. Melko epäkohteliasta. Jos minä näen vaivaa haastattelukysymyksiin vastatessani, niin vähintä heidän puoleltaan olisi ilmoitus, että ei kiitos tällä kertaa. Mutta ilmeisesti turhat kohteliaisuudet voi unohtaa, kun työnhakijoita tursuaa ikkunoista ja ovista. 

Juttelin eilen tuttavani kanssa puhelimessa ja hänellä oli oiva neuvo työnhakuun: ''Hae vaan reippaasti kaikkia paikkoja, vaikka jotain kahvilatyötäkin. Voithan sinä väliaikaisesti ottaa vastaan jotain osa-aikaistakin työtä''. Sain hillitä kieltäni oikein kunnolla, että kykenin asiallisesti vastaamaan, että olen toki reippaasti hakenut töitä yli vuoden verran, muun muassa useampaa osa-aikaista kahvilatyöntekijän paikkaa. Tuttava on itse sairaanhoitaja, eikä luultavasti ole koskaan ollut oikeassa työhaastattelussa, jossa joutuu suu vaahdossa vakuuttelemaan osaamistaan. Ja palkintona on vain märkä rätti kasvoja vasten. 

Onneksi on tuo koira. Voin sille selittää, että olen oikeasti tosi hyvä ja taitava. Ja se uskoo, katsoo hyväksyvästi nappisilmillään, näyttäisi peukkua, jos pystyisi. Nyt vaan heiluttaa iloisesti tuota hännänkippuraansa. 

9 kommenttia:

  1. Onneksi olen välttynyt videohaastattelulta, koska minulle on liikaa jo valokuvan ottaminen vuokrafirmassa (eiväthän tuollaiset spontaanisti otetut valokuvat - ainakaan minun tapauksessani - yleensä onnistu).

    On todella epäkohteliasta, ettei mitään ilmoiteta vuokrafirman taholta. Rekrytoijien ammattitaito hukassa?

    Sinä olet tosi hyvä ja taitava, me olemme tosi hyviä ja taitavia, mutta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin ensin, että lähetän rekrytoijalle hieman äkäistä palautetta, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin, eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tarjoaisivat jotain muuta tehtävää (joo ja ihan naurattaa ääneen, kun tätä kirjoitan... muka tarjoaisivat työtä, toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato).

      Luulen, että noihin videohaastatteluihin kutsutaan todella monta hakijaa ja heistä sitten valitaan muutama onnekas ihan oikeaan työhaastatteluun. Vastasin kysymyksiin ehkä liian lyhyesti tai sitten pärstä ei vaan miellyttänyt. Kyseessä oli sellainen korkeamman tason asiakaspalvelutyö ja en ehkä olisi ollutkaan se paras tyyppi siihen hommaan, joten hylkäys ei sen kummemmin harmita. Ei minusta mitään jakkupukuleidiä täysissä tällingeissä saa.

      Poista
  2. Jep, koiralle se oma emäntä tai isäntä on se maailman paras :) Koira on mahtava ystis. Mulla tuo työnhaku on nyt syksyn aikana "tyssännyt" jotenkin, mitenköhän saisi sen suhteen lisää virtaa...Päivät kuluvat vaan nyt treenatessa ja muissa askareissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se mahtavaa, että kun tulen kotiin, niin vastassa on tyyppi, joka on niin ylitsepursuavan iloinen, että tulin. Riemu tuplaantuu, jos tulen pitsalaatikon kanssa. Pitäähän sitä toki viipale ystävällekin antaa.

      Työnhaku maistuu puulta, koska tulosta ei tule. Tympäisee etenkin täytellä kaikenlaisia sähköisiä hakukaavakkeita, näpytellä ne samat tiedot aina uudestaan ja uudestaan. Olen muutaman kerran lähettänyt palautetta toimimattomista hakukaavakkeista, sillä onhan se älytöntä esim. käskeä liittää hakemukseen cv, jos sitten sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan anneta.

      Mutta ei saa antaa periksi!

      Poista
  3. Hämmentävän korkeita nuo hakijamäärät. Täälläpäin Suomea ei ole ihan vielä ylletty tietääkseni tuollaisiin lukemiin, vaikka toiselle sadalle usein kylläkin. Tähän nykyiseen työhöni haki minun kanssani samassa haussa ilmeisesti 45 hakijaa joista viisi otettiin siitä porukasta töihin.

    Videohaastattelussa en ole ollut koskaan enkä tehnyt videoesittelyä itsestäni työnantajille. Ja toivottavasti ei tarvitsisikaan. Vaikka tämä nyt saamani vakityö onkin melko pienipalkkainen ja runsaasti ehkä pitemmän päälle tylsäksikin käyvää toistoa sisältävä, tuntuu siltä, että työttömän työnhakijan asema "kuntoutuksen" uhkineen on käymässä aina vaan huonommaksi, niin että kyllä tästä ihan perusduunista on valmis pitämään kynsin hampain ja väliin vaikka hammasta purren kiinni. Missäs välissä sitä uutta duunia sitten hakisi, jos kaikki työttömät passitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, kuten joku viisas poliitikko taas äskettäin vaati?

    Mutta periksi ei tosiaan saa antaa. Sitä kun ei koskaan tiedä, milloin se ihme tapahtuu, jolloin oletkin just s e hyvä tyyppi jota t ä m ä työnantaja on hakemassa. Tsemppiä, sitkeyttä ja jaksamista, Osaton ja muut työnhakijasankarit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Kyllä tässä pyöritään eteenpäin, vaikka mikä olisi.

      Tuo kuntouttavan työtoiminnan lisääntyminen saa minut näkemään punaista. Nyt ollaan Vantaallekin perustamassa jättipesulaa, jossa työttömät voivat palkatta ''kuntoutua'' ja ''kokeilla'' työtä. Oppisopimuskoultustakin muka tarjoavat, mutta kuka pesulatyöntekijöitä enää palkkaa, jos ilmaiseksikin saa työntekijöitä. Ja nykyiset työntekijät tietenkin saavat kenkää ja pesulayrittäjät saavat laitella lappuja luukulle. Tämän on niiiiiiin väärin.

      Poista
  4. Niinpä... Taidettiin hakea samaa paikkaa, koska minullekin tupsahti samanmoinen sposti pe:na (luonnontieteellinen ala) jossa sanottiin hakemuksia tulleen 392 kpl ja haastatteluprosessi vielä kesken! Todella rohkaisevaa, mutta positiivista, että sentään laittoivat asiasta viestiä (tätä asennetta yritän viljellä itse ;) ).

    Minäkin perustin juuri blogin, mutta jostain syystä en vielä löydä omaa blogianikaan, hehee... Olen vähän amatööri, ehkä se kohta valkenee miten löydän (siis muuten kuin kirjoittamalla blogin osoite). Enkä ole mikään runoniekka, mutta tarve sanoa ääneen asioita on valtava...

    Paljon voimia ja jaksamista sinulle ja vertaisillemme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eiköhän ole samasta paikasta kyse :) Minustakin on tosi hienoa, että laittavat viestiä rekrytoinnista. Katsotaan, että muistavatko laittaa sen ei kiitos -viestin sitten aikanaan. En minä mikään pessimisti siis ole, mutta tiedänhän minä, että työttöminä on paljon minua kokeneempia luonnotieteilijöitä. Jos on 392 hakijaa, niin joukossa on useampi erilaisissa ympäristöhankkeissa työskennellyttä tyyppiä.

      Tuossa eilisessä postauksessani mietinkin, että pääsisiköhän sitä edes työkokeiluun johonkin yritykseen tai organisaatioon? Vuosi sitten ajattelin, etten ikinä tule tekemään töitä ilmaiseksi. Mutta niin ne mietteet muuttuvat, kun töitä ei vaan saa. Se unelmatyönantaja, mistä ajoittain höpötän, on Metsähallitus. Heillä on melko kehnot palkat, mutta erittäin mielenkiintoisia työtehtäviä ja mukavia työkavereita. Olen ollut heillä pariin otteeseen palkallisissa töissä, mutta tällä hetkellä heillä ei ole vara palkata juuri ketään. Suurin osa avoimista paikoista on näitä näennäisesti avoimia tai sitten menevät jollekin kokeneemmalle. Viime keväänä saivat valtiolta rahaa palkata määräaikaisesti alle 30-vuotiaita, mutta sehän ei sitten minua auttanut pätkääkään. Mutta ehkä yrittäisin kuitenkin ängetä ''kokeilemaan'' joko kaupungille tai ympäristöselvityksiä tekevälle yritykselle. En vaan tiedä, kuinka helppoa se tulee olemaan. Ehkä työkokeiluunkin on nykyään vaikea päästä. Ihan naurettavaa, jos kukaan ei ota edes ilmaiseksi töihin!

      Laita se blogisi suosikkeihisi. Hieman selaimesta riippuu, mutta esim. Google chromessa klikkaat oikeassa yläkulmassa olevaa tähteä ja lisäät sivusi suosikkilistallesi. Ja voit halutessasi laittaa linkin blogiisi minullekin, niin voi sitä lueskella.

      Tsemppiä kaikille!

      Poista
  5. Kiitos tiedosta! :) Mä yritän jossain välissä tsekata se suosikiksi laittaminen. Näin äkkiseltään, en löytänyt. En juurikaan ole aiemmin käyttänyt aktiivisesti googlea, ja tämä blogin perustaminenkin yllätti itseni ;) Näin alussa vähän aristelen kirjoittamista, ehkä se ajan kanssa alkaa sujumaan. Tämä(kin) maailma kiehtoo minua, kuten ihmiset yleensä.

    VastaaPoista