Olen kurkkuani myötä täynnä tätä työttömyyttä ja köyhyyttä. Haluan maanantaina pistää kellon soimaan ja mennä töihin. Haluan keskustella ympäristöasioista niistä jotain ymmärtävien kanssa, haluan ratkoa ongelmia, haluan kirjoittaa raportteja, osallistua työpaikan joululounaalle jne. Haluan saada palkkaa joka kuukausi, ettei minun tarvitse lakkaamatta murehtia vuokran ja laskujen maksua. Tuntuu kuin koko ajan pidättäisin osittain hengitystä. Olo on levoton, en pysty keskittymään mihinkään. Rauha laskeutuu ainoastaan öisin, jolloin voin uneksia olevani joku muu ja jossain ihan muualla. Aamulla herään taas samaan työttömän köyhän painajaiseen. Alan muistuttaa sitä apaattista orankia, jonka näin vuosia sitten Wienin eläintarhassa.
Niinpä, mitä ei tekisi koiriensa eteen. Itsekkin työttömänä, jouduin käyttämään koiraa eläinlääkärillä. Teki 70 euron loven tilille. Maksettavat laskut uuteen järjestykseen ja ite syön mitä sattuu kaapeista ja pakastimesta vielä löytymään. Seuraavaan "tilipäivään" on vielä kaksi viikkoa aikaa.
VastaaPoista