keskiviikko 26. elokuuta 2015

Uravalmennukseen marssii hän

Ilmoitin itseni kolme viikkoa kestävään, TE-palveluiden järjestämään uravalmennukseen. Valmennuksessa kuulemma saan apua ja tukea ammatilliseen suunnitteluun ja urasuunnitteluun. Asiantunteva valmentaja auttaa minua kouluttautumissuunnitelmissa ja työnhaussa. Saan konkreettisia vinkkejä työnhakuun. Siitä se ura urkenee.

Ja kilin kellit. Rahan takia minä palveluun ilmoittauduin. Jos joko kävelen tai pyöräilen koulutuspaikalle ja syön omia eväitä, säästän 9e/pv kulukorvauksen. 15pv x 9e= 135e. Aivan naurettavan pieni summa siitä, että uhraa kolme viikkoa elämästään johonkin pilipali-naminami-koulutukseen. Mutta laskut odottavat maksajaansa. 

Tottahan minä oikeasti toivon, että valmennuksesta olisi jotain hyötyä. Tarvitsen kipeästi asiantuntija-apua miettiessäni mahdollisuuksiani. Mutta en todellakaan usko, että joku ''valmennuksen ammattilainen'' saa mitään tolkkua ryhmästä, joka ilmeisesti koostuu kaikenikäisistä ja -tasoisista työttömistä. Samat neuvot pätevät ilmeisesti viisikymppiseen kemian tohtoriin ja vastavalmistuneeseen automekaanikkoon? CV kuntoon ja työhaastattelua harjoittelemaan, asenne kohdilleen ja joka työnhakukanava käyttöön. Pukeudu siististi ja ole ajoissa. Pitäisiköhän itsekin hakea töitä uravalmentajana? Ei ole temppu eikä mikään neuvoa, kuinka työhakemuksia rustataan. Uusia työpaikkoja en kyllä osaa luoda, mutta turhien hakemusten lähettelyä voin opettaa. - Mietitäänpä nyt pareittain, mitä hyviä puolia kustakin löytyy. Matti aloittaa, ottaa pallon käteen ja luettelee myönteisiä asioita itsestään, kuten hyvä tiimipelaaja. Matti heittää pallon sitten vuorostaan Tertulle, joka luettelee omia vahvuuksiaan, kuten rehellisyys ja luotettavuus. Pariharjoituksen jälkeen pelataan tulevaisuusbingoa! Kotitehtävänä jokainen valmistaa kollaasin omista urasuunnitelmistaan sekä työnhakuvideon YouTubeen. 

Hieman hirvittää sen uravalmentajan puolesta, joka minua joutuu valmentamaan. En tule päästämään häntä ihan helpolla. Minun CV:ni ja hakemukseni ovat ihan kunnossa, kiitoksia vaan, kerrohan jotain uutta ja mullistavaa. Ei, en ole kiinnostunut lähihoitajan urasta ja vielä vähemmän puhelinmyyntityöstä. Annahan jotain konkreettisia neuvoja, äläkä vaan lässytä ympäripyöreitä positiivisesta asenteesta ja vaikeuksien voittamisesta. 




2 kommenttia:

  1. Joo, enpä itse tiedä, osaisinko edes nykynäkemyksen mukaista työhakemusta kirjoittaa. Siitäkin on tehty jonkinlaista salatiedettä. Kun työnhakija omaksuu salatieteen opit, hänen brändinsä kiillottuu, ja tokihan hyvän työpaikan ovet siten aukenevat. Uskokoon ken haluaa.


    Varmaan tätä uravalmennusta tarjotaan oikein urakalla - tai sitten ei -, kun hallitus leikkaa työttömyysturvaa.

    Katriina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu, että tahallaan annetaan ymmärtää, että työhakemuksen laatiminen on vaativaa puuhaa, hakemuksen pitäisi olla sitä ja tätä ja blaa, blaa. Jos et pääse haastatteluun, niin se on oma syysi, koska et kyennyt kirjoittamaan erottuvaa hakemusta. Ei se kyllä näin ole. Hakemuksesi voi olla vaikka kuinka briljantti, mutta mikään ei kaunista faktoja, joiden takia hakemus sysätään ei-pinoon. Sinulla ei ole soveltuvaa työkokemusta (et siis ole ollut juuri siinä työpaikassa töissä ja käyttänyt tiettyjä tietokoneohjelmia, joita käytetään ainoastaan siinä puljussa) > ei, olet työtön > ei, olet pitkäaikaistyötön > no ei todellakaan. Itse en saa enää haastattelukutsuja, joten pakko on vetää sellainen johtopäätös, että pitkittynyt työttömyys on este työllistymiselleni. Ja tämä raivostuttaa minua suunnattomasti. Olen aivan yhtä työkykyinen ja terve kuin työttömyyden alussa.

      Uravalmennus on osoittautunut ihan mukiinmeneväksi. Minusta on hyvä, että olen nämä kolme viikkoa pakotettu ajattelemaan tulevaisuuttani. Mitään kovin konkreettista neuvoa en odota valmentajalta, mutta jospa itse saisin jonkin ahaa-elämyksen.

      Minua hirvittää nuo hallituksen suunnitelmat. Jossain oli juttua, että osallistavaa sosiaaliturvaa ollaan nostamassa taas esiin. Eli työttömät töitä tekemään etuuksiensa eteen. Palkkatukikuviot ovat ilmeisesti taas muuttumassa. Hankala siinä on työttömän ja työnantajan pysyä kärryillä, että kuka saa palkkatukea, paljonko tukea saa ja milloin sitä saa. Itse aion yrittää vuoden alusta palkkatukipaikkaa, mutta en todellakaan laske mitään sen varaan. Varmaan siihen mennessä minut on rajattu sen ulkopuolelle, olen liian nuori/vanha, olen ollut liian vähän/kauan työttömänä, olen liian koulutettu tai väärin koulutettu....tai sitten rahaa vain ei enää ole. Kaikki ilmaiseksi töihin. Niin se Suomi lähtee nousuun, kun ihmisiltä posahtaa pää, koska monen mielestä on nöyryyttävää ja epäoikeudenmukaista olla töissä ilman palkkaa ja muita etuja, joista työtä tekevät nauttivat.

      Poista